Historiallisten rakennusten suojelut, säilyttämiset ja purkamiset eivät ole Turussa uusi puheenaihe. Viime vuosina keskustelu on kuitenkin taas noussut vahvemmin esiin. Useampi kuin yksi vanha puutalo odottaa kohtaloaan: Turun kaupunki on asettanut uhkasakkoja kiinteistönomistajille, jotta vanhat rakennukset kunnostettaisiin, ja ydinkeskustassa sijaitsevan Österbladin tontin 200-vuotiaiden talojen säilyttämistä ajava adressi on kerännyt lyhyessä ajassa yli 10 000 allekirjoitusta. Nimikirjoituksia kerättiin myös aiemmin, kun Turun vanhinta siirtolapuutarhaa uhkasi häätö uudisrakentamisen tieltä. Keskustelu netin kommenttikentissä roihahti (pun not inteded) jälleen, kun yksi näistä rapistuvista vanhoista puutaloista paloi tulipalossa, jota poliisi epäilee tahallaan sytytetyksi.
Turku on Suomen vanhin kaupunki. Kaupunki perustettiin varsinaisesti 1200-luvulla, mutta alueen asutuksen jäljet johtavat aina rautakaudelle asti. Historia ja kulttuuri ovatkin suuri osa Turun imagoa. Historia on kuitenkin muutakin kuin rautakausi ja keskiaika. Myös myöhemmät vaiheet ovat tuntemisen ja säilyttämisen arvoisia. Minusta historiallisen kaupungin todellinen viehätys tulee juuri sen monista kerroksista: vanha ja uusi – ja kaikki siltä väliltä – asettuu limittäin ja päällekkäin. Yksi hyvä esimerkki uuden ja vanhan yhteensovittamisesta on Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto. Vuonna 1903 valmistunut vanha kirjastorakennus ja vuonna 2007 avattu uudisosa ovat ilmeeltään kuin yö ja päivä, mutta jotenkin ne silti yhdistyvät kauniilla tavalla. Kumpikaan rakennus ei jätä toista varjoonsa.
Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 jälkeen moni taideteos ja olemassa olevan rakennuksen ehostus jäivät pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Suurin jäänne tuolta vuodelta lienee vanha VR:n konepaja, joka kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen on tunnettu tapahtumakeskus Logomona. Vaadittaisiinko toinen kulttuuripääkaupunkivuoden näkyvyyttä vastaava tapahtuma, että Österbladin talot saataisiin suojeltua ja otettua kulttuurin käyttöön samalla tavalla kuin Logomo? Minä, kuten moni muukin kulttuurin ja historian ystävä, haaveilen siitä, että nuo talot palautettaisiin entiseen loistoonsa ja niiden annettaisiin täyttyä uudesta elämästä, taiteesta ja kulttuurista. Turun berliiniläisin kuppila Bar Ö saisi jatkaa intiimejä musiikki-iltojaan, legendaariseksi tituleerattu Dynamo-klubi tarjoaisi yhä uusille sukupolville uniikin yökerhokokemuksen. Ehkä tontin sisäpihalle voitaisiin luoda pieni keidas keskelle ydinkeskustaa: terassi, tilaa esiintyjille tai vaikkapa elokuvien ulkoilmaesityksille. Uusi kulttuuri saisi kerrostua vanhan päälle.
Tarkoitukseni ei ole tässä kommentoida sen tarkemmin tontin tulevaisuudesta päättämisen prosesseja, vaan haaveilla vain siitä, mitä voisi olla. Österbladin tontti haluttaisiin “tehokkaampaan” käyttöön, mutta kulttuurialalla työskentelevänä ja kulttuurituotantoa opiskelevana olen sitä mieltä, että tehokkaampaa olisi säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaat, vanhat talot. Säilytetään historiaa tehokkaasti. Luodaan uusia tarinoita ja kulttuuria tehokkaasti. Annetaan myös tuleville turkulaisille mahdollisuus nähdä pilkahdus kotikaupunkinsa menneisyydestä, ja sitä kautta mahdollisuus tuntea olevansa osa tämän historiallisen kaupungin jatkumoa.
Taika Kulha
Lähteet:
Pihkala, Esko 2023. Näin vanhat puutalot ovat roihunneet Turussa 2000-luvulla – tuhopolttoja löytyy pitkälti toistakymmentä, suojelukohteita on palanut neljä. Turun Sanomat 6.5.2023. Viitattu 12.5.2023. https://www.ts.fi/uutiset/5986910
Savolainen, Panu, Clerc, Ulla & Tolonen, Miina 2020. Österbladin tontti. Rakennushistoriaselvitys. Viitattu 12.5.2023. https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/osterbladin_tontti_rakennushistoriaselvitys_2020.pdf
Turun kaupunki 2011. Pysyvät jäljet. Viitattu 12.5.2023. https://www.turku.fi/turku-2011/pysyvat-jaljet
