Mitkä ovat tekoälyn ja metaversen rajat kulttuurialueella? Mitä käy taiteelle ja tuotannoille?
ChatGPT on tällä hetkellä yksi eniten suosiota ja käyttäjiä lyhyessä ajassa saanut ICT-ratkaisu. Se kirittää suurten ja pienten yritysten kilpajuoksua tekoälyn kehittämisessä. ChatGPT-kielimalli, josta puhutaan tekoälynä toi tekoälykeskustelun työpaikoille ja koteihin. Se on saanut seurakseen ajantasaista tietoa internetistä hakevan Bing-tekoälyn ja useita muita.
Keskusteltaessa tekoälystä monet ajattelevat teknologian kehityksestä eräänlaisena robottipölynimuri-paradoksina, eihän se pysty ottamaan nurkkia, joten sillä ei tee mitään. Kuitenkin sehän siivoaa suurimman osan huoneesta. Tekoälyn kehityksen nopeudella ei näytä olevan mittaa, eikä määrää. Usein ajatellaan niin, että se pystyy tähän, mutta ei tule pystymään ainakaan tähän. Pelimaailmasta tuttu VR- ja AR-lasiteknologia välineenä keinotodellisuuteen madaltaa huomattavasti digitaitojen vaatimuksia ihmisiltä. 2D käyttöliittymiä ei kohta kovin paljoa tarvita. Nokia on ennustanut, että kymmenessä vuodessa kännykät katoavat. Tilalle tulevat pelimaailmasta tutut AR-lasit, eli lisätty todellisuus.
Tekoäly tuotannoissa
Lisätty todellisuus antaa mahdollisuuden esimerkiksi katsoa taidemuseon varastossa olevia taideteoksia virtuaalisesti näyttelyn seinillä. Voit tutustua näyttelyyn laajasti ja eri näkökulmilla. Voit mahdollisesti kommunikoida tuttujen ja tuntemattomien samaa näyttelyä katsovien avatar-hahmoisten ihmisten kanssa. Tekoäly generoi jo nyt kohtuullisia 3D malleja. Tulevaisuudessa se voi generoida vaikka kuinka paljon metaversumeita, keinotodellisuuksia joissa on esimerkiksi tekoälyn luomia taidenäyttelyitä tai konsertteja. Ehkä fyysisen museon merkitys nousee ja fyysinen näyttelyvierailu koetaan autenttisena elämyksenä. Fyysinen näyttelytila ja metaversumi voivat muodostaa todellisuuden jossa keinotodellisuuden ja todellisuuden raja on epäselvä.
Tekoäly palveluissa
Tekoälyä kehitetään jo nyt palveluihin ja opetukseen. Face to face -palvelut, joista osa katosivat mm. sosiaali- ja pankkipalvelut verkkoon, ovat tulossa takaisin virtuaalisina. Museon tai tapahtuman lipunmyynnin on mahdollista muuttua virtuaaliseksi asiakaspalveluksi jossa pelimaailmasta tuttu avatar-hahmoinen lipunmyyjä hoitaa asiasi. Vain tunnistaen sinut naamasta ja käyttäen sinusta hallussaan olevaa taustatietoa hyödyksi. Virtuaalinen museo-opas voi käyttää taustatietoasi ja kertoa näyttelystä niitä yksityiskohtia, joissa on yhtymäkohtia sinuun.
Miten käy autenttisuuden käsitteen tekoälyn tullessa? Katoaako aitouden merkitys elämyksen kustannuksella? Onko sillä enää väliä ihmisille?
Tekoälyn kehitys haastaa taiteilijoita. Tuleeko jonkinlainen identiteettikriisi, kun niiden kovalla työllä opittujen taitojen merkitys saattaa vähentyä. Muuttaako taide vain muotoaan? Tekoäly maalaa maalauksen, kirjoittaa runon tai novellin, tekee esityksen tai musiikkikappaleen. Tekoälyn maalaama Edmond de Bellamyn muotokuva myytin Christie´s:illä 432 500$. Abba palaa lavalle avattarina uudella Voyage-kiertueellaan.
Nyt tekoälyn alkuhaparointi on ollut virheistä huolimatta yllättävän hyvää.
Hyvälaatuinen taide ja kulttuuri tulevat siten paljon helpommin ihmisille saavutettavaksi. Sen hinta voi laskea, mutta ei se nähtävästi ihmisiä haittaa. Edullisuushan lisää palveluiden ja tuotteiden kysyntää. Käykö niin, että koko taiteen käsite muuttuu, jolloin taiteeksi muodostuu ihmisen ja tekoälyn yhdessä tuottama tuotos. Siirrytäänkö enemmän konseptuaalisen taiteen suuntaan, jolloin taideteoksen valmistaja ei ole keskiössä. Jääkö kolme erilaista taiteen tekemisen tapaa tulevaisuudessa, täysin tekoälyllä tehty taide, tekoälyavusteisesti tehty taide ja ihmisen kokonaan itse käsin tekemä taide. Jos jää, niin minkälaisilla painotuksilla jäävät. Miten kysyntä vaikuttaa, jos taidemarkkinoille tuleekin paljon tekoälytaidetta.
Miten kulttuurituotannon opiskelu? Jatkossa nähtävästi saman tiedon saa tekoälyltäkin, joka esimerkiksi laatii ehdotelmat strategioista, projektisuunnitelmista, kehityssuunnitelmista, hakee mahdolliset yhteistyökumppanit ja kurkkaa tulevaistuuteen.
Tekoälyn nopea kehittyminen asettaa isoja kysymyksiä tietoturvan ja yksilön oikeuksien suhteen. Eteen tulee lukuisia uusia mahdollisuuksia ja innostavia haasteita.
Olemme kysymyksineen uuden edessä.
Lähteitä:
Koneen säätiö ” Taiteilijat ja tekoäly”, https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/taiteilijat-ja-tekoaly/
Lensa AI villitsee somessa, mutta varastaako tekoäly taiteilijoilta? https://yle.fi/a/74-20009842
Tekoäly ja taiteen tekijyyden murros – vaikutuksia kulttuurituotannon koulutukseen, https://uasjournal.fi/3-2019/tekoaly-ja-taiteen-murros/
New York Times, AI Art at Christie’s Sells for $432,500, https://www.nytimes.com/2018/10/25/arts/design/ai-art-sold-christies.html
mobiili.fi, https://mobiili.fi/2022/05/31/nokia-pomolta-kova-arvio-alypuhelin-korvautuu-muilla-laitteilla-2030-mennessa/
