Eikö elämä olisi monella tavalla helpompaa, jos ei käytettäisi enää käteistä rahaa? Olen usein miettinyt tapahtumia järjestettäessä, vaihdellessa pohjakassoja varten rahaa, että miksi ihmiset eivät vaan voisi maksaa kortilla. Olisi niin paljon helpompaa. Toisaalta miten helppoa on, kun nykyisin auton parkkeerauksen voi maksaa sovelluksella. Tai miten ihanaa Suomessa on, kun kaiken, sen pienenkin ostoksen voi maksaa kortilla ilman, että sitä tarvitsee pyydellä anteeksi.
Varsinkin nyt korona-aikana on huomattu korttimaksun hygieenisyys, verrattuna rahalla maksamiseen. Raha kulkee kädestä toiseen, ja on todella fyysisesti likaista. Kolikoista irtoaa käyttäjänsä käsiin nikkeliä, ja herkimmät saavat siitä oireita, ainakin työskennellessään rahan parissa. Sitten jos ajatellaan yrittämisen näkökulmasta, käteisen rahan pitäminen on monille pienyrittäjille hyvin kallista. Ja valtiollehan rahan tuotanto, säilyttäminen, kuljetukset ja muu rahanhuolto kallista onkin. Niin, että eikö siitä luopuminen olisi helpotus monille?
Mitä on digitaalinen raha?
Oletko ajatellut mitä eroa on käteisellä rahalla ja digitaalisella rahalla, vai onko sitä? Hallamaan Teemu kirjoittaa Ylen artikkelissa näin: ”Digitaalisista valuutoista puhuttaessa on tärkeää vielä selventää tilillä ja lompakossa olevan rahan ero. Ero on arjessa mitätön, mutta periaatteessa valtava.
Se menee näin: Pankkitilin saldo kertoo summan, jonka pankkisi on sinulle velkaa. Setelin arvo kertoo summan, jonka valtio on sinulle velkaa. Pankkiautomaatilla yksityisen liikepankin maksusitoumus muuttuu valtion maksusitoumukseksi.
Jos käteinen nyt katoaisi täysin, rahan arvon takaajiksi jäisivät yksityiset liikepankit, joilla on aina riski mennä konkurssiin. Ilman digitaalista valuuttaa ihmisiltä katoaisi mahdollisuus käyttää valtioiden luomaa rahaa.”
Ruotsin keskuspankin Riksbankin ekonomisti Gabriel Söderberg sanoo, että ihmisten luottamus saattaa horjua koko rahajärjestelmään, mikäli digitaalisia varoja ei voisi muuttaa käteiseksi rahaksi.
Käytännössä digivaluutan pitäisi olla valtion luoma valuuttajärjestelmä, jolloin se olisi valtion hallitsema ja takaama. Bitcoinit ovat perinteisten finanssijärjestelmien ulkopuolella, eivätkä ne ole virallisia maksuvälineitä. Bitcoinit eivät paljasta käyttäjäänsä, jolloin niiden käyttöä on mahdotonta valvoa.
Mietitään hieman digivaluutan haittoja
Pisimmällä valtiollisen digivaluutan luomisessa on Kiina. Kiinalla on ollut muutenkin tarve seurata kansalaistensa elämää, ja nyt sekä yksityisen ihmisen, että yritysten kassavirtojen seuraaminen on entistä helpompaa. Kiinalaiset ovat jo erittäin tottuneita digitaalisten kukkaroiden käyttäjiä. Mari Manninen kertoo Helsingin sanomien artikkelissa, että jopa kerjäläisillä on omat digitaaliset kukkaronsa. Tämä ei vielä onnistu EU:n sisällä. Erityisesti Etelä-Euroopan useimmissa maissa edes pankkikorttien käyttö pienissä kaupoissa ei onnistu. Siellä ihmetellään, miksi ihmiset haluaisivat maksaa pienetkin ostoksensa kortilla, mutta me emme ihmettele käyntimme jälkeen, miksi harmaa talous kukoistaa vielä siellä.
Eräänä vuonna kävimme Ruotsissa Gotlannin saarella, ja siellä oli valtava ukkosmyrsky, joka vei sähköt saarelta useiksi tunneiksi. Silloin oli avuton olo, kun oli tarkoitus nostaa rahaa käytettäväksi saarelta, mutta automaatit eivät ilman sähköä toimineet ja kortilla ei niin ikään voinut maksaa. Tämä on yleinen huoli, joka liittyy käteisen rahan poistamisen keskusteluun. Ongelmatilanteissa on turvattava kansalaisten käteisen käyttö ruuan, lääkkeiden ja polttoaineen saatavuuden takaamiseksi. Sekä eurojärjestelmä, että Suomen Pankki korostavat sitä, että käteinen tulee hyväksyä maksuvälineenä kaikkialla. Ihmisillä tulee olla vapaus valita maksutapansa.
Digitalisoitu raha on unelmatyökalu Kiinan hallitukselle. Sen avulla voidaan seurata ihmisten kulutusta reaaliajassa ja paljastaa rikollista toimintaa. Samalla se antaa Kiinan johdolle lähes rajattoman mahdollisuuden kansalaistensa hallintaan. Aleksi Grym, joka on neuvonantaja Suomen Pankin maksujärjestelmät-osastolla kuitenkin korjaa väittämää, että digitaalinen raha olisi tehokas keino seurata käyttäjiä. Jos joku haluaa pysyä anonyyminä, voi hän käyttää muita maksutapoja. Ylipäätään digitaalinen raha herättää virheellisiä mielleyhtymiä: kyseessä on maksusovellus, jonka kansallinen keskuspankki tarjoaa. James T. Areddy kertoo Wall Street Journalissa että, digitaalinen yuan on saatavissa omistajan matkapuhelimeen tai kortille. Sen käyttö ei välttämättä edellytä verkkoyhteyttä. Se näkyy ruudulla ja näyttää Mao Zedong-siluetteineen ihan samanlaiselta kuin paperiraha.
Etenkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanne huolettaa. Digitaalinen raha ainoana vaihtoehtona veisi vähävaraisilta tuntuman rahan käyttöön. Tai ihmiset, joilla ei ole taitoja tai mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluita, jäisivät koko rahajärjestelmän ulkopuolelle.
Paine luo kilpailua
Kiina laskee markkinoille valtion tukeman digitaalisen yuanin, sen koeversio on jo käytössä. Uutistoimisto Nikkein mukaan järjestelmä halutaan koekäytöstä täyteen toimintaan talveen 2022 mennessä, jolloin Pekingissä järjestetään talviolympialaiset. Pankkiirit ja muut analyytikot sanovat, että Peking aikoo lopulta digitalisoida kaiken rahansa, nyt digitaalinen ja fyysinen raha ovat molemmat käytössä rinnakkain. Valtion tukema digitaalinen yuan vähentää Kiinan hallitsevien maksupalvelualustojen aiheuttamia riskejä rahoitusjärjestelmälle. Nämä alustat ovat yleensä yksityisiä yrityksiä.
Kiina voi saada jalansijaa digiyuaninsa kautta rahajärjestelmän reuna-alueille. Kiina voisi tarjota köyhien maiden ihmisille vaihtoehtoja rahan siirtämiseksi yli rajojen. Tämä järjestely voisi pehmentää etenkin Yhdysvaltain pakotteiden purevuutta Kiinan talouteen. Kiina uskoo, että digitaalinen raha tarjoaa oikoreitin vähentää yritysten riippuvuutta dollarista. Kaiken kaikkiaan tämä vahvistaa Kiinan talousasemaa maailmanmarkkinoilla.
Helsingin sanomien mukaan useat talousmediat ovat arvioineet, että Kiinan digirahalla voi olla vaikutus kansainvälisen valuuttamarkkinan tasapainoon. Yksi syy on nopeus: myös euro-alueella on kehitetty digivaluuttaa, mutta kiinalaiset ehtivät ensin. Aikaisemmin kryptovaluutta oli teoreetikkojen puhetta. Nyt muilla mailla on kiire saada luotua oman digivaluuttaansa ja uskon, että vuoteen 2030 mennessä useat maailman maat ovat luoneet oman digivaluuttansa.
Tieto lisää tuskaa
Minulla oli ennen asiaan tutustumista kuva digitaalisen maksamisen helppoudesta ja varma mielipide käteisen rahan poistamisesta. Tällä hetkellä asiaan liittyy vielä paljon epävarmuutta ja yhteiskunnalla riittää kehittämistä turvajärjestelmissä. Digitaaliset maksutavat ja käteinen eivät sulje toisiaan pois. Jatkan edelleen pohjakassojen kuljettelua.
Kirjoittaja: Sanna-Maarit Hakkarainen
Kulttuurituottaja YAMK
valmis banneri
LÄHTEET
Areddy, James T 2021. Kiina luo ensimmäisenä talousmahtina oman digivaluuttansa-se panee Yhdysvallat ahtaalle ja tarjoaa autoritääriselle hallinnolle lähes rajattomasti valtaa. HS 10.4.2021 Viitattu 12.4.2021. Kiina luo ensimmäisenä talousmahtina oman digivaluuttansa – se panee Yhdysvallat ahtaalle ja tarjoaa autoritääriselle hallinnolle lähes rajattomasti valtaa – Talous | HS.fi
Brännare, Stina 2018. Pankkikortin lähimaksu saa kilpailijan kasvomaksamisesta. YLE 12.9.2018. Viitattu 12.4.2021. https://yle.fi/uutiset/3-10398271
Hallamaa, Teemu 2020. Käteisen katoaminen voi romahduttaa ihmisten luottamuksen koko rahajärjestelmään -Kilpailu ensimmäisestä digitaalisesta valuutasta on käynnissä. YLE 17.5.2020. Viitattu 12.4.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11345289
Harju, Anja, Snellman, Heli 2021. Käteisen tulevaisuus Suomessa. lailla turvattava peruspalvelu? Euro ja talous 10.3.2021. Viitattu 12.4.2021. https://www.eurojatalous.fi/fi/2021/artikkelit/kateisen-tulevaisuus-suomessa-lailla-turvattava-peruspalvelu/
Lepo, Risto 2021. Nosto-automaattien maajohtaja Risto Lepo mielipiteessään: Käteisrahasta luopuminen ei tee rahan käytöstä turvallisempaa tai selkeämpää. Keskipohjanmaa 5.1.2021. Viitattu 12.4.2021. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/608413
Manninen, Mari 2020. Kiina alkaa ensimmäisenä maailmassa luopua käteisestä. HS 13.10.20. Viitattu 12.4.2021. https://www.hs.fi/talous/art-2000006667676.html
Rossi, Juhana 2016. Käteisestä luopuminen veisi vähävaraisilta tuntuman rahankäyttöön, sanoo asiantuntija. HS 5.8.2016. Viitattu 12.4.2021. https://www.hs.fi/talous/art-2000002914335.html
Turunen, Joonas 2021. Kiina aikoo luoda ensimmäisenä talousjättinä digitaalisen rahan: ”Paikalliset nauravat, kun kaivan käteistä esiin”, sanoo Nordean pääekonomisti. Viitattu 14.4.2021. https://www.hs.fi/talous/art-2000007917662.html
