Kun odottamaton pandemia iski lähes yllättäin päälle, miten elävän musiikin tapahtumapaikan markkinoija eli sen kanssa? Alkuhämmennyksen jälkeen ei voinut muuta kuin suunnata katseensa horisonttiin, vaikka tekeminen piti pitää tiukasti aina kulloisessakin hetkessä. Jokaista valonpilkahdusta oppi kuitenkin tervehtimään suurella ilolla.
Useissa alan tutkimuksissa (mm. Teoston Musiikkialan trendit 2021) pandemian loppupuolella nousi esiin ihmisten kova kaipuu live-keikoille. Osa ihmisistä myös arveli osallistuvansa jatkossa kulttuurielämään jopa enemmän kuin ennen koronaa. Syyksi he kertoivat muun muassa kasvaneen arvostuksen sitä kohtaan, mitä ovat menettäneet. Näitä tutkimustuloksia luettiin ilolla myös järjestäjien pöytien äärellä.
Elävän musiikin tapahtumat jos mitkä, rakentavat kipeästi kaivattua yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olet sitten artistina lavalla, työntekijänä äänipöydän takana, vapaaehtoisena tarkastamassa lippuja ovella tai kuulijana yleisössä, kaikki ovat yhdessä nauttimassa elävästä musiikista. Näiden, ihmisten yhdessä jaetuttujen kokemusten arvo, ei ole ihan pieni asia näinä kuplaantumisen ja jakaantumisen aikoina.
Keikkamyyjät, panimoyhtiön kuski, äänentoistofirman teknikot, lipputoimiston väki ja muut. Kaikki tämä livemusiikki-tapahtuman ympärillä tapahtuva toimeliaisuus on myös kulttuurin tuottamaa kansantalouden arvonlisää. Elävän musiikin yksityissektori menetti vuonna 2020 koronan vuoksi 360 miljoonaa euroa eli 80 % alan koko vuoden liikevaihdosta. Yksinomaan yksityissektorilla jäi toteutumatta yli 15 000 tapahtumaa, 30 000 musiikkiesitystä sekä 7,4 miljoonaa konserttikäyntiä (LiveFIN*).
Valtaosa musiikkialan ammattilaisista ja yhteisöistä uskoi vankasti pandemian olevan tilapäinen ja alan tilan kohentuvan kriisin päätyttyä. Pandemia ei siis lannistanut musiikkialan toimijoiden uskoa tulevaan, vaikka ajoittaista voimakasta lamaantumista aiheuttikin. Haastavien aikojen keskellä kävi kenties jossain määrin jopa päinvastoin. Kun katse oli pakko pitää yläviistoon, myös suuntakin kulki sinnepäin.
Pandemian vaikutuksista toki toivutaan alalla vielä pitkään. On taloushaasteita, kokeneesta työvoimasta on pulaa ja jonkin asteista ylikuumentumistakin ilmassa. Asiakkaat tutkitusti ostavat lippunsa aiempaa myöhemmin, joka aiheuttaa epävarmuutta ja vatsanväänteitä järjestäjätahoissa. Lisähaasteita tuo myös ympäröivän maailman monet kriisit.
Elävän musiikin yhdistyksien ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa ja järjestää elävän musiikin tapahtumia matalallakin kynnyksellä. Pandemian aikaisten sulkujen väleissä pääsimme järjestämään pahimmillaan, tai parhaimmillaan, keikkoja vain kahdenkymmenen hengen yleisöille. Parhaimmillaan siksi, että noissa tapahtumissa huokui sellainen yhdessä tekemisen ja olemisen kulttuuri niin artistin, työntekijöiden kuin yleisönkin kesken, että sen haluaa säilyttää muistona tuolta merkilliseltä ajalta. Vahvana esimerkkinä myös siitä, että monesti erilaisia keinoja löytyy silloinkin, kun ei ensinäkemältä uskoisi.
Annukka Heinämäki
*LiveFIN ry on Suomen musiikkitapahtumien verkosto ja elävän musiikin alan edunvalvontajärjestö, joka edustaa kotimaista elävän musiikin yksityissektoria mm. keikkapaikkoja ja festivaaleja.
Lähteet:
https://www.livefin.fi/tietopankki/https://www.teosto.fi/teostory/millaisia-ovat-musiikkialan-trendit-suomessa-2021/
