Onko työpaikallasi hyvä työn imu, toimiva työyhteisö ja hyvä työympäristö? Kuluvatko päiväsi töitä tehdessä vai esteitä ylittäessä? Onko työssäsi aikaa innostua vai haittaavatko työn olosuhteet sujuvaa ja mielekästä tekemistä? Burnout eli työuupumus on yleisempää kuin luullaan. Sitä hävetään, eikä omaa loppuun palamista haluta välttämättä paljastaa muille.
Happy Worker dokumenttielokuvan ohjaaja toteaa, että: ”Tuntuu niin väärältä, että ihmiset, jotka rakastavat omaa työtään, inhoavat omaa työpaikkaansa.”
Työuupumus (burnout) on tila, jossa työntekijästä tuntuu siltä, että omat voimat eivät enää riitä työstä selviytymiseen. Työuupumukselle ominaista on myös kokemus siitä, että aiemmin mielenkiintoinen työ alkaa tuntua yhdentekevältä eikä työllä tunnu olevan merkitystä. Työuupumuksen aiheuttaa yleensä pitkään jatkunut työtilanne, joka ylittää työntekijän voimavarat.
Mielenterveys työpaikalla
Työyhteisön jäsenten mielenterveyttä tukee ennakoitava, avoin ja keskusteleva työyhteisö. Tätä tukevat turvallinen ilmapiiri sekä kunnioittavat yhteistyön tekemisen tavat. Nämä vaikuttavat työyhteisön toimivuuteen ja hyvinvointiin, työn sujuvuuteen ja organisaation tuloksiin. Myös yksin työskentelevät tekevät töitä asiakkaille ja osallistuvat erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin, jotka ovat sosiaalisia kontakteja työn puitteissa, jotka korvaavat osin työyhteisöä. Työelämän hyvinvointia luodaan joka päivä arjessa
Työolosuhteiden kuormitus altistaa työuupumukselle. Kuormittavia tekijöitä on esimerkiksi: työtehtävien liiallinen määrä, epäselvät tai epärealistiset työtehtävät, huonot työskentelyolosuhteet. Muita altistavia tekijöitä on muun muassa taukojen laiminlyönti, jatkuva työpäivän venyttäminen ja lomien lykkääminen.
Nämä kaikki lisäävät stressin tunnetta, joka pitkällä aikavälillä voi johtaa uupumiseen. Stressiä sisältyy ajoittain jokaisen elämään. Se ei ole lähtökohtaisesti jotain, josta on päästävä täysin eroon. Stressin hallinnassa tärkeää on oppia tunnistamaan kuormittava stressi, ja katkaisemaan sen jatkuminen. Tauotus ja palautuminen, kyky sanoa ei, priorisointi ja rajaaminen ovat tapoja torjua kuormittavaa stressiä.
Itse olen nähnyt perheessäni mitä työuupumis voi tehdä ihmiselle. Se vie pois elämän ilon silmistä. Se vie pois kaiken mielekkyyden.
(Aivo)työ on vaativaa
Useimpien työtehtävien hoitaminen vaatii tiedolla työskentelyä. Voidaankin sanoa, että nykypäivänä työssä kuin työssä korostuvat aivotyön piirteet. Aivotyötehtävien luonne ja määrä vaihtelevat eri työrooleissa ja eri aloilla. Työhön sisältyy päivittäin lukemista, kirjoittamista, ohjeiden kuuntelemista, asioiden tarkkailemista, keskittymistä tai tarkkaa ja huolellista työskentelyä. Monella työ vaatii myös tapaamisten ja tehtävien muistamista, työn ja aikataulujen suunnittelua sekä laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Aivotyössä sopeudutaan muuttuviin tilanteisiin, löydetään ratkaisuja, ideoidaan ja innovoidaan.
Työpaikoilla esihenkilöt ovat avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä. Happy Worker dokumenttielokuvan ohjaaja sanoo, että: ”esihenkilöiden olisi huomattava ja huomioitava työntekijänsä paremmin. Heidän pitäisi käydä jokaisen työntekijän kanssa vähintään yksi viiden minuutin keskustelu kerran viikossa. Kehityskeskustelut kerran tai kaksi vuodessa ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. ”
Monet kulttuurialan työntekijät ovat yrittäjiä, jolloin työhyvinvoinnin edistäminen on pitkälti omissa käsissä. Itsensä johtaminen on oman toiminnan suunnittelua, ohjaamista, seurantaa ja muuttamista – tavoitteena työhyvinvointi ja sujuva työ. Se on myös omien ajatusten ja tunteiden säätelyä. Tähän kun lisää taloudelliset paineet, niin yhtälö ei ole niin helppo.
Kuinka hyvin meitä valmistetaan tulevaa (työ)elämää varten?
En muista, että minua olisi nuorempana opiskeluiden aikana valmistettu tulevaa työelämää varten: miten pidän huolta työssä jaksamisesta, miten pidän kiinni omista rajoistani ja osaan sanoa, jos tuntuu, että en enää jaksa. Miten oman itsensä johtaminen luonnistuu, mitä asioita pitäisi tarkkailla ja miten kuormittaviin tekijöihin tartutaan korjaavasti. Monesti työntekijän itselle ja työsuoritukselleen asettamat kohtuuttoman suuret vaatimukset, ”täydellisyyden” tavoittelu ja voimakas velvollisuudentunto altistavat työuupumukselle. Rikotaan vaikenemisen muuri ja puhutaan ongelmista avoimesti. Toivoisinkin avointa keskustelua aiheesta niin opiskeluiden aikana kuin työpaikoilla.
Teksti; Tiina Hasari, Kulttuurituottaja YAMK opiskelija
LÄHTEET:
