Siirry syrjään Marvel! Tänä keväänä roolipelien ystävät saivat vuorostaan pomppia ilosta, sillä Suomessakin maaliskuussa ensi iltansa saanut Dungeon & Dragons: Honor Among Thieves nosti jälleen pöytäroolipelit kirjaimellisesti pöydälle. Aihe nousi keskusteluksi YLEn Kulttuuriykkösen ohjelmassa, jossa pohdittiin pöytäroolipelien syntyä, mitä se oikeasti on ja miten roolipelaaminen on muotoutunut tänä päivänä osana kulttuuria.
Paholaisen palvelijasta populaarikulttuuriksi
Niillekin joille Dungeon & Dragons ei ole tuttu aihe, voisin väittää että jossain vaiheessa elämää nimi on varmasti vilahtanut silmiin, sillä pelisarja on noussut esille viime vuosina pinnalle vähän väliä. Dungeons & Dragons on lähemmäs 50 vuotta vanha ja on edelleen yksi tunnetuimmista pöytäroolipeleistä tänäkin päivänä. Roolipelien historiaan mahtuu kaikenlaista, mutta hiljalleen vuosien varrella erilaisten pöytäroolipelien määrä, yhteisöllisyys ja sen rooli osana kulttuuria on kasvanut hurjasti vuosien aikana.
Tähän on vaikuttanut muun muassa sarjat kuten the Big Bang Theory, sekä Netflixin Stranger Things, jossa 80-luvulla hieman ulkopuoliseksi itsensä tuntevat lapset pelaavat pöytäroolipeliä streotypisesti vanhempiensa kellarissa.
Nämä eivät ole ensimmäisiä, jotka nostavat roolipelaamisen esille ruudulla, vaan jo 80-luvun alussa nähtiin Mazes and Monsters. Elokuvan alkuperäinen tarina tulee 80- ja 90-luvulla vaikuttaneen paniikin myllerryksestä, jolloin roolipelaamisen väitettiin johtavan muun muassa satanismiin.
Suomeen roolipelit rantautui vaihto-opiskelijoiden myötä hiljalleen jo 70-luvulla. Sääntökirjat olivat suurimmaksi osaksi englanninkielisiä, mutta joistain löytyy suomennoksia. Omasta kirjahyllystä löytyy Cyberpunkin sääntökirjan painos suomeksi ja siitä näkyy pelitermistön ja slangin ensiaskeleet.
Olen kuullut monilta pelaajilta, että he kokivat englanninkielisten kirjojen kasvattaneen heidän kielitaitoaan lukiessaan niitä lapsena. Itse taas pystyn samaistumaan Ylen Kulttuuri keskustelussa vierailleen Vehka Kurjenmiekan lapsuuteen, sillä varttuessani pienemmällä paikkakunnalla ei ollut mahdollisuutta pelata pöytäroolipeliä ja harrastusta olisi pidetty liian erilaisena.
Ennakkoluulot on saatu karistettua hiljalleen, ja vaikka roolipelaaminen myönnetään osaksi niin sanottua “nörttikulttuuria” – Dungeons & Dragons, sekä muiden pöytäroolipelien näkyvyys ja vaikuttaminen ovat syynä roolipelaamisen nousuun osaksi populaarikulttuuria.
Sosiaalisen kehityksen näkökulmasta muutokset avoimuuteen ja tasa-arvon noususta näkyy selkeästi ihmisten suhtautumisessa nykypäivänä. Lisäksi monet kulttuuri ja luovan alan ihmiset ympäri maailmaa ovat nousseet esille ja kertoneet mediassa kuuluvansa tähän yhteisöön.
“Olen siitä onnellisessa asemassa, että työkseni saan tehdä musiikkia, joka on ollut aina mulle se pääasiallinen itseilmaisun kanava. Siksi mulle roolipeleissä on enimmäkseen kyse eskapismistä. Rakastan elää ja kokea fantastisia seikkailuita, magiaa ja maailmoja tavalla, jota musan kautta ei voi.”
(Toni Wirtanen, 2019).
Ropecon tukijana pelikulttuurille
Suomessa järjestetään monia roolipelaamiseen liittyviä tapahtumia ja suurimpana niistä on Helsingissä järjestettävä Ropecon, joka täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Kyseessä on Euroopan suurin vapaaehtoistoimin järjestettävä roolipelitapahtuma ja vapaaehtoisia osallistuu vuosittain yli 800 mikä kertoo todella laajoista verkostoista ja yhteisöllisyydestä aiheen ympärillä. Roolipelaajana ja tulevana kulttuurituottajana näen, että Suomen pelikulttuurin kehitystä ja sen ympärillä olevaa tapahtumatuotantoa pitää tukea ja tämä on hyvä esimerkki siitä millainen vaikutus verkostoitumisella, sekä yhteistyöllä on. Ja niiden ansiosta pienetkin unelmat voivat kasvaa suuremmiksi.
Ensimmäinen Ropecon pidettiin vuonna 1994 Paasitornissa, Helsingissä mutta pian huomattiin että kävijöiden määrä kasvoi, joten 1998 tapahtuma vietiin Espoon Dipoliin. Korona vuosien aikaan tapahtuma järjestettiin etänä. Nykyään tapahtuma on kasvanut isommaksi on kävijöitä lähemmäs 6000 ja tänä vuonna paikkana tapahtumalle toimii Helsingin Messukeskus (Ropecon, 2023).
Yhdistyksen tarkoitus on nimenomaan edistää suomalaista roolipeliharrastusta, sekä oman toimintansa ohella yhdistys osallistuu pelikastavuksen ja turvallisen pelaamisen yhteishankkeisiin. Ropecon myöntää tapahtumassaan Kultaisen lohikäärmeen, joka myönnetään henkilölle, joka on työskennellyt pitkään roolipelien, miniatyyrien, kortti- tai lautapelien saralla, tai merkittävästä työstä pelikulttuurin kehittämiseksi. Lisäksi tapahtumassa jaetaan myös Vuoden peliteko, joka myönnetään ansiokkaasta projektista, julkaisusta, toiminnasta tai muunlaisesta teosta ei-digitaalisten pelien saralta. (Ropecon, 2023).
Roolipelien vaikutus näkyy muuallakin
Kurjemiekka kertoo Ylen Kulttuuriykkösessä, että hän on kokenut positiivisena, että monista kouluista on soitettu voiko hän tulla vetämään Legendoja ja lohikäärmeitä peliä. Pöytäroolipelaamisen hienoimpia ominaisuuksia on se että pelissä käytetään mielikuvitusta, eläydytään hetkeen ja improvisoidaan (Kulttuuriykkönen, 2023). Roolipelit ei siis vain ole nuorten tai nuorten aikuisten juttu vaan se sopii kaikenikäisille. Eläkeliiton Outi Laiti kertoo Netikäs-projektissa kertoo roolipelaamisen olevan oiva työkalu ikäihmisen mediataitojen kehittämiseen. Nimenomaan pelaamisen yhteisöllisyyden kokemuksia voidaan kartuttaa luovuuden ja itseilmaisun kautta ja niitä voi kehittää pelillisyyden näkökulmasta. Teknologialla sinällään ei välttämättä tarvitse olla isoa roolia vaan tarkoituksena on että syntyy vuoropuhelua, sekä pelien että kulttuuriharrastusten välille (Laiti, 2020).
Itse näen että on hienoa tuoda esille roolipelaamisen monipuolisista mahdollisuuksista, sekä korostaa ettei roolipelien tarvitse rajoittua vain viihteeseen. Roolipelaamista on käytetty työvälineinä pedagogiassa, terapiassa ja päihdehuollossa, jopa sotatraumojen purussa. Esimerkiksi Syyrian sodan lapsia autettiin roolipelien avulla palaamaan kouluun ja luomaan uskoa tulevaisuuteen (Kulttuuriykkönen, 2022).
Avoin mieli ja ripaus mielikuvista, siispä suosittelen kaikkia kokeilemaan roolipelaamista sen laajasta tarjonnasta. Voit olla tulevaisuuden matkustaja, perusduunari tai vaikka pingviini – pelaa ystävien kanssa tai kokeilkaa vaikka työyhteisössä mukavana irti ottona tai työvälineenä nähdäksenne asioita eri perspektiivistä.
Itse koen että viikoittainen hetki irti kaikesta ja hatusta revittyjä asioiden pohtiminen on todella rentouttavaa ja virkistää mieltä. Olen ollut muun muassa hiipivä haltia varas, riidanhaluinen barbaari, sekä sanavalmis lauluniekka vaikka pidän todellisuudessa itseäni hyvin lainkuuliaisena, diplomaattisena ja hieman ujonakin.
On ollut todella hienoa seurata pöytäroolipelaamisen nousua populaarikulttuuriin ja tulleen hiljalleen hyväksytyksi vaikeiden alkuvuosien jälkeen. Tulee myös muistaa että samoihin aikoihin pelättiin metalli ja rock musiikin vaikutusta nuoriin, koska sanoituksissa esiintyi väkivaltaa ja seksiä. Pelättiin jopa kappaleisiin piilotettuja viestejä, jotka paljastuivat takaperin kuunnellessa. Paniikin seurauksena levyihin päädyttiin laittamaan varoitustarrat. Mutta kuten nämä musiikki genret – myös pöytäroolipelaaminen puski itseään eteenpäin osaksi kulttuuria.
Tuula Korkalainen, Kulttuurituottaja YAMK.
Lähteet:
Atlas Obscura https://www.atlasobscura.com/articles/the-1980s-media-panic-over-dungeons-dragons Viitattu 2.4.2023
Eläkeliitto https://www.elakeliitto.fi/ajankohtaista/roolipelit-lisaavat-luovuutta-ja-pelisivistysta viitattu 15.4.2023
Roolipelitiedotus https://roolipelitiedotus.fi/haastattelu/haastattelussa-toni-wirtanen/ viitattu 26.4.2023
Ropecon https://ropecon.fi/ viitattu 15.4.2023
Ropecon: Tämä on Ropecon https://blog.ropecon.fi/tama-on-ropecon/ viitattu 15.4.2023
Ropecon: Luolastoista maailmanmaineeseen https://blog.ropecon.fi/ropeklassikko-dungeons-dragons/ viitattu 15.4.2023
YLE Roolipelit tulivat Suomeen vaihto-oppilaiden mukana, 1980-luvun lopulla niitä pelasi kokonainen nuorisosukupolvi: https://yle.fi/a/3-10390673 viitattu 15.4.2023
YLE Kulttuuriykkönen: Dungeon & Dragons – miksi maailman kuuluisimman roolipelisarjan lumo on nyt suurempi kuin koskaan? https://areena.yle.fi/podcastit/1-65159498 viitattu 2.4.2023
YLE Kulttuuriykkönen: Roolipelaamisen historia – pelaamisella on terapiahyötyä jopa sotatraumojen hoidossa https://areena.yle.fi/podcastit/1-61700292 viitattu 26.4.2023
