Harrastaminen on mielekästä vapaa-ajan viettoa sekä itsensä toteuttamista,
johon motivoi kiinnostus sekä mielihyvä. Sen avulla voi luoda sosiaalisia
suhteita, löytää ja kehittää omia vahvuuksiaan ja lisätä onnellisuutta. Etenkin
lapsille ja nuorille oman harrastuksen löytymisellä voi olla iso merkitys
elämässä. Harrastukset ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeitä ja niillä voidaan
vaikuttaa mm. ennaltaehkäisevästi kunnan terveyskuluihin.
Islannissa otettiin käyttöön 2007 vapaa-aikakortti kaikille 6-18 vuotiaille.
Kortin arvo on n. 400€ vuodessa ja sen tuella lapset ja nuoret voivat valita
itseä kiinnostavan harrastuksen. Tämä malli synnytti ” Islannin ihmeen”, jossa
nuorten juomista ja muiden päihteiden käyttöä saatiin 20 vuodessa vähennettyä
merkittävästi.
Islannin-mallista on kehitetty Suomeen harrastamisen Suomen malli, jonka
tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on
mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus
koulupäivän yhteyteen. Kun mallia on lähdetty rakentamaan, lapsilta ja nuorilta
on kysytty toiveita harrastusmahdollisuuksista. Suosituimpina nousivat mm.
parkour, kiipeily, ruuan valmistaminen, elokuva ja animaatio, kuvataide,
eläinharrastus ja ohjelmointi. Valtio rahoittaa avustuksin mallin käyttöönottoa
ja mukana mallin pilotoinnissa on 112 kuntaa.
Nyt kun harrastaminen on noussut valtakunnalliseksi asiaksi, olisi hyvä
paikka tutustuttaa yhä enemmän lapsia ja nuoria erilaisten kulttuurin ja
taiteenmuotojen pariin. Väitän, että liikunta- ja urheiluseurat ovat aina
osanneet markkinoida hyvin omia palvelujaan harrastekentällä oli kyse sitten
kilpatoiminnasta tai höntsäilystä. Kulttuurin ja taiteen toimijoiden voisi olla
syytä ottaa tästä mallia.
Kulttuuriharrastuksilla on tutkitusti vaikutusta oppimiseen, sosiaalisiin
taitoihin sekä itsetuntemuksen lisäämiseen. Näitä taitoja varmasti tarvitaan
niin koronan aikana kuin sen jälkeenkin. Korona on saanut maailman näyttämään
ajoittain hyvinkin epävarmalta ja pelottavalta paikalta, taiteen ja kulttuurin
tehtävänä on puskea ulospäin ja muistuttaa että emme ole yksin. Olisikin
tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle tulisi kulttuurikokemuksia
koronasta huolimatta. Nämä kokemukset luovat yhteyksiä, jotka säilyvät pitkään
myös pandemian jälkeen.
Sara Törmänen
