Korona pysäytti maailman alkuvuonna 2020. Ihmiset eristäytyivät koteihinsa ja uutisia seurattiin jännittyneenä. Jokainen meistä oli osa vallitsevaa tilannetta, halusimme sitä tai emme. Tilanne vaikutti vahvasti myös työtilanteeseen. Tapahtumateollisuus pysähtyi kuin seinään, kun ihmisten liikkumista ja kokoontumista rajoitettiin pandemian vuoksi. Kulttuurituottajat joutuivat pohtimaan työtään uudelleen: miten omaa työtä voisi tehdä turvallisesti vai onko sitä mahdollista tehdä ollenkaan?
Epävarmoina aikoina on tärkeää, että ihmisellä on mahdollisuus paeta tilannetta hetkeksi viihdyttävän sisällön pariin. Teatteria, konsertteja, keskustelutilaisuuksia ja pakohuonepelejä tuotettiin pandemian aikana ensimmäistä kertaa etänä suoraan ihmisten koteihin.
Tapahtumateollisuus työllistää lähes 200 000 ihmistä ja välillisesti vielä enemmän. Ennen koronan aiheuttamaa digiloikkaa olemme sekä kulttuurin kuluttajina, että tuottajina olleet rajoittuneita maantieteellisesti. Nyt kun pandemian myötä striimaamme ja tuotamme enemmän sisältöä digitaalisesti, meidän tulisi ajatella sisältöjä enemmän myös rajoja ylittävinä kokonaisuuksina. Vaikka mahdollisuus tapahtuman tuottamiseen livenä toivottavasti mahdollistuu pian, tapahtumien tuottaminen hybridimallina tai virtuaalisesti tulee varmasti jäämään myös jatkossa.
Voisiko Pyynikin kesäteatterin ensi-ilta kiinnostaa tukholmalaista perheenäitiä tai Flow festivaali australialaista hipsteriä? Miten voisimme tuottaa sisältöjä globaalisti yhdessä, jotta saamme niistä entistä vaikuttavampia?
Kansainvälinen verkostoituminen ja tapahtumamarkkinointi ovat vielä hyvin alkuvaiheessa kulttuuritapahtumien osalta. Kansainvälisyys ei tarkoita pelkästään ulkomaalaisten tapahtumien tuomista suomeen, vaan yhteistuotantojen syntymistä ja omien tuotantojen markkinoimista ja viemistä ulkomaille. Pandemian aiheuttaman digiloikan ansiosta olemme jo nyt valmiudessa kansainvälisiin tuotantoihin.
Olemme edelleen keskellä pandemiaa ja elämme epävarmuuden värittämää arkea. Kukaan ei vielä tiedä millaista elämää elämme vuoden kuluttua. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että kulttuurituottajat jaksavat innostua ja kehittyä yhdessä valtakunnallisesti ja globaalisti.
Kirjoittaja: Suvi Vuorinen
