Wimme & Rinne -konsertti Sippolan kirkossa Sippugri -tapahtumassa 26.6.2019.
Kulttuuriyhdistys Antares ry:n masinoima ja Taidekeskus Antareksessa sekä sen ympäristöön sijoittuva tapahtuma sai aikaan valtakunnallista kuohuntaa keväällä 2019. SIPPUGRI oli visuaalisiin taiteisiin painottuva, mutta monitaiteellinen suomalais-ugrilainen tapahtuma. Olin tapahtumaa järjestävässä kolmihenkisessä työryhmässä vastaamassa kahden konsertin järjestelyistä.
Wimme & Rinne on pitkään yhdessä työskennellyt duo. Wimme Saari on Suomen parhaita joikaajia ja bassoklarinettia/tenorisaksofonia soittava Tapani Rinne tunnettu mm. Rinneradio -yhtyeestään. Yhdessä duo on luonut konseptin, jossa ”joikujen juurevuus kohtaa modernit elektroniset äänimaailmat”. Kirkkokonserttien – joita duo on tehnyt useita – sisältö koostuu pääosin luonnosta inspiraationsa saavista improvisaatioista ja joiuista sekä saameksi lauletuista virsistä.
Otin yhteyttä seurakuntaan ja keskustelin puhelimessa kanttorin kanssa, jolle selitin konsertin sisällön ja perustiedot. Lähetin hänelle Tapani Rinteen kuvauksen konsertista. Ajattelin, että seuraavaksi keskustelemme, maksammeko salista jotain vuokraa. Yllättäen sain sähköpostin kirkkoherralta, jossa todettiin, että Anjalankosken seurakunta (kirkkoherran päätöksellä) ei salli konserttia esitettäväksi kirkossa.
Festivaalin pääjärjestäjä oli parhaillaan matkoilla Venäjällä ja kolmas työryhmämme jäsen jäävi tiedotusasioissa, koska hän on ammatiltaan toimittaja ja vastasi tapahtumassa kirjallisuusseminaarista. Totesimme, että tästä pitää tiedottaa julkisesti, ja viestintävastuu lankesi minulle. Viikonloppu oli alkamassa, mutta Kouvolan sanomien toimittajan kanssa totesimme, että tästä tehdään juttu heti.
SITTEN ALKOIKIN TAPAHTUA…
Viiden päivän ajan puhelin oli kuumana.
Lauantaina asia meni Kouvolan sanomien nettiuutisiin. Sunnuntain paperilehden etusivulla oli otsikkona ”WIMME EI SOVI SIPPOLAN KIRKKOON” (KS 7.4.2019) – sisäsivulla oli yli puolen sivun pituinen kirjoitus. Lukijoille kerrottiin, että kirkkoherra perusteli päätöstään sillä, ettei esitettävä musiikki olisi ollut sopusoinnussa kirkossa julistettavan sanoman kanssa. Ihmettelin toimittajille tätä päätöstä, koska sisällöstä oli toimitettu tiedot.
Samaan aikaan myös sosiaalinen media ”räjähti”. Uutista postattiin ja jaettiin, sitä kommentoitiin ahkerasti. Ihmisiä erosi kirkosta. Kävin kommenttiketjuissa oikomassa karkeampia väärinkäsityksiä, mutta turhanpäiväiseen ”öyhötykseen” en puuttunut – en olisi ehtinytkään! Kommenttiketjuissa oli toki asiallisiakin kannanottoja, mutta tyypillisesti myös niitä, jotka kommentoivat ilman parempaa – tai mitään tietoa koko asiasta.
Hesarin maanantain jutun otsikko oli
”SAAMELAISARTISTIN KIRKKOKONSERTTI KIELLETTIIN”. (HS 8.4.2019).
Rouva kirkkoherramme kommentoi, että ”konserttikohu on tulkittu saamelaiskysymykseksi, vaikka siitä ei ole kyse.” Minulle soitti myös saamelaistyön koordinaattori Kirkkohallituksesta. Toisaalla saamelaisartistimme antoi myös haastatteluja pohjoisiin aviiseihin (Pohjois-Karjala, Lappi). Hän oli tietenkin pahoillaan päätöksestä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kirkko ei ole päästämässä häntä konsertoimaan.
”On hämmentynyt olo, että vieläkö tänä päivänä tällaista tapahtuu?”
”Saari kertoo esiintyneensä ensimmäisen kerran kirkossa Saksassa 1995. Sen jälkeen hän on konsertoinut kirkoissa muun muassa Britanniassa ja Ruotsissa. Suomessa hän ja Rinne ovat pitäneet kirkkokonsertteja esimerkiksi Espoon tuomiokirkossa, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä. ”Olen joskus jopa toimittanut joikaamalla ehtoollismusiikin”.
”Esittämäni perinteiset joiut ovat eläin- ja tunturijoikuja, joissa ylistetään luontoa ja elämää.”
(HS 8.4.2019)
LOPPU HYVIN, KAIKKI HYVIN?
Konsertti otettiin uudelleen keskusteluun. Meiltä pyydettiin lisätietoja. Lähetimme niitä jälleen, ehkä lisänä oli vain virsien lukumäärä. Kirkkoherra pyörsi päätöksensä. Hän soitti minulle ja kysyi, voisinko tiedottaa tästä muusikoille. Kiitin ja lupasin näin tehdä. Kysyin samalla, olisiko hänellä muita terveisiä esiintyjille. Seurasi kolmen sekunnin hiljaisuus.
Sitten hän sanoi: ”Kiitokset näistä lisätiedoista!”
Mitä opin?
Kirkkohallituksella oli saamelaistyön koordinaattori! Hienoa, sitä en tiennyt.
Tämän kohun synnyttämä keskustelu oli ilmeisen tarpeellista valtakunnassamme.
Ole selkeä. Ole rauhallinen. Ole johdonmukainen. Älä provosoidu.
Mistä iloitsin?
Sain monenlaista kiittävää palautetta tämän asian hoitamisesta. Olin siitä todella otettu.
Olin luonnollisesti myös onnellinen, että saimme lopulta tämän konsertin kirkkoon, jossa oli upea, tällaiselle musiikille oikeutta tekevä akustiikka. Konsertissa oli noin 200 kuulijaa (kirkkoon mahtuu 900, mutta yleisömäärään voimme olla erittäin tyytyväisiä ajankohtaan ja sijaintiin nähden). “Yksi Kouvolan alueen mielenkiintoisimmista konserteista vähään aikaan”
— Wimme Saaren ja Tapani Rinteen konsertti Sippolan kirkossa oli vavahduttava.
(Päivi Stenvall arvioi konsertin, KS 27.6.2019).
Myönnettäköön, että siellä myrskyn silmässä oli kyllä hyvin kiinnostavaa olla!
Minna Raskinen
Lähteet:
Lehtiartikkeleita: Kouvolan sanomat, Helsingin sanomat, Keskilaaks
