Työtehtäviäni tapahtumien parissa oli ehtinyt kulua virallisesti 381 päivää kun epidemia löi läpi ja ihmisten välisille kokoontumisille asetettiin rajoitukset. Olin lannistunut koska olin viimein löytänyt unelmieni työn, joka sopi täydellisesti rauhattomalle luonteelleni ja joka nyt oli tylysti asetettu pannaan.
Työhöni tapahtumatuottajana kuului suunnitella, toteuttaa ja johtaa. Monipuolista yksin ja yhdessä tekemistä. Sain hallita kokonaisuuksia, auttaa muita onnistumaan ja ennen kaikkea; kokea merkityksellisyyttä. Toimia osana vaikuttavaa työyhteisöä, jolla oli yhteisiä tavoitteita, päämääriä ja arvoja. Sitten iski maailmanlaajuinen kriisi ja työt loppuivat. Mitä vaikuttavalle työlle tapahtui ja minne se katosi?
Työ ei varsinaisesti kadonnut minnekään, siellä se odottaa puhelimen päässä parempaa aikaa. Mutta entäs se vaikuttavuus? Voiko työ olla vaikuttavaa ilman tekijää tai tekijä vaikuttava ilman työtään?
Konkreettinen vaikuttaminen oli osa jokapäiväistä tekemistäni. Työni oli toimintaa, jolla vaikutin siihen mitä tavoiteltiin, missä, kenen kanssa ja milloin. Jokainen työtehtävä, keskustelu, puhelu ja sähköposti niin työkaverille, asiakkaalle kuin yhteistyökumppanille oli keino saada asioille hyväksyntä, punnita vaihtoehtoja, edistää asioita tai pitää yllä suhteita. Näillä toimilla on suora yhteys yrityksen tuottavuuteen. Vaikutus ulottuu myös työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden tuottavuuden, taloudellisen hyödyn, sekä hyvinvoinnin kasvattamiseen. Yhteisten toimien vaikutus voidaan nähdä myös yrityskulttuurin muodostuksessa, sekä brändi-imagon kasvattamisessa niin sisäisillä kuin ulkoisilla markkinoilla.
Kerrannaisvaikutuksia tarkasteltaessa on huomioitava myös tapahtumien vaikutus kuluttajiin, eli tapahtumankävijöihin sekä tapahtumapaikkakunnille. Tapahtumakävijöillä oli mahdollisuus osallistua ja kokea elämyksellisyyttä ja yhteenkuuluvuutta muiden ihmisten kanssa. Tapahtumat lisäsivät paikkakuntien tunnettuutta ja turismia, houkutteli paikalle potentiaalisia uusia asukkaita ja toivat tuloja alueen palvelutarjoajille. Tämä kasvatti kaupunkien houkuttelevuutta, sekä talouden ja kulttuurin kehitystä (Cupore 2019).
Vaikuttavuus syntyy yhteistyössä (Sitra 2018)! Yhdessä tuotetuilla vaikutuksilla luotiin kokonaisvaltaista vaikuttavuutta; lisättiin ihmisten hyvinvointia, kehitettiin kaupunkien ja kuntien hyötyä yhteiskunnallisella tasolla. Melkoisen monikerroksista vaikuttamistyötä!
Nyt maalaan seiniä. Eikä siinä varsinaisesti ole tauolla olevaan työhöni verrattuna mitään vähempiarvoista, tai vähemmän vaikuttavaa. Vaikuttaminen on erilaista, rajallisempaa ja melko paljon yksinäisempää. Saan kuitenkin vaikuttaa ihmisten kotien viihtyvyyden lisäämiseen, itseni työllistämiseen, sekä ennen kaikkea siihen, että pidän oman mielenterveyteni kunnossa, olemalla hyödyksi. Ammatillisesta näkökulmasta, kasvatan lisäksi vaikuttavuuttani opiskelemalla erilaisista vaikutusmahdollisuuksista työssäni nyt ja tulevaisuudessa.
Hävittikö tapahtumatuottaja siis vaikuttavuutensa? Ei sentään, tämä tuottaja vain mukautti mielensä, palvelunsa ja sopeutti vaikuttavuutensa muutoksen mukana. Odotan toki maltillisesti vaikuttavien kohtaamisten rajoitusten purkua ja jatkan kerrannaisvaikuttamista varaamalla hieronnan maalaustyöstä johtuvaan niskajumiin.
Helena Riikonen / Kulttuurituottaja YAMK
Lähteet
Sitra 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2019/cupore_festivaaliraportti_2019.pdf
Cupore 2019. Taide- ja kulttuurifestivaalien vaikuttavuus. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2019/cupore_festivaaliraportti_2019.pdf
