Vielä 1990-luvulla festivaaliruoka oli yhtä kuin isolla pannulla paistettu pyttipannu, makkaraperunat tai eksoottisimmillaan rivi kevätkääryleitä. Oletko itse ollut festarin ruokajonossa silloin?
Ylen tekemässä jutussa vuodelta 2013 on haastateltu Ruisrockiin osallistuvia nuoria heidän festarieväistään. Nuoret pitivät festarien ruokaa, ”mättöruokaa” liian kalliina. Kasvisruokaa, varsinkin vegaanista oli heidän mielestään vaikea löytää. Siksi monet nuoret tulivat tapahtumaan omin eväin.
Kolme vuotta myöhemmin oli Aamulehdessä artikkeli, missä Tampereella rokin festivaali South Park lupasi sloganissaan tarjota ”ronskia ruokaa ja rokkia”. Festareilla siirryttiin urbaaniin ruoka- ja juomatarjontaan. Uudenlaisen festariruuan taustalla vaikuttavat entistä paremmat puitteet ja kävijöiden muuttuneet vaatimukset. Näin erityisesti isommilla kaupunkifestareilla.
Vuonna 2018 Citylehdessä oli juttua Sideways festarista. Järjestäjille ruoka- ja juomatarjonta oli järjestetty väkijoukon mukaisesti – kaikille jotakin. Festareilla oli liha- ja vegaaniruokia sekä kaikkea siltä väliltä.
Jo vuonna 2016 alettiin puhua festarien ympäristön kuormittavuudesta. Tapahtumissa alettiin vähentää kuorimusta kierrätyksellä, uusiutuvalla energialla ja esimerkiksi pantillisilla tuopeilla. Hiilijalanjäljestä alettiin puhua, mutta niitä ei vielä laskettu. Tultaessa 2020 -luvulle on modernia laskea hiilijalanjälkeä lähes joka ainoasta asiasta, niin myös festareilla. Erityisesti festarien ruuan hiilijalanjäljen pitää olla alhainen. Erityisesti keskusteluihin nostettiin naudanlihan hiilijalanjälki, johtuen varmaan vielä siitä 90-luvun ” mättöruuasta”. Nyt piti laskea tarkkaan, aivan alkutuotannosta lähtien tapahtuman keittiöiden hiilijalanjälki.
Lähiruoka on hyvä vaihtoehto myös festareilla
Keskisuomalainen lehdessä Johanna Karjula kirjoitti vuonna 2019 pääkirjoituksessaan lähiruokanäkökulmasta. Hän pohti, millainen ruokavalio on meillä Suomessa ekologisesti kestävä ja kaikkein ilmastoystävällisin. Hän päätyi vastauksessaan lähiruokaan. Se voi olla kotimaista kasvisruokaa, lihaa ja kalaa. Tässä näkökulmassa me kaikki myös kannatamme suomalaista työtä, toimeentuloa ja suosimme lyhyitä kuljetusmatkoja. Yleissääntönä voidaan todeta, että kotimaiset kasvikset ja liha ovat usein parempi vaihtoehto kuin ulkomailta tuodut. Ruuan kuljettaminen toiselta puolelta maapalloa aiheuttaa luonnollisesti päästöjä niin kuljetuksen kuin säilytyksenkin osalta. Emme voi myöskään taata, että lähtömaissa ruoka on tuotettu eettisesti, ihmisoikeuksia ja luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen. Ulkomaiselle soijalle löytyy vastine nyhtökaurasta ja härkiksestä, jotka toimivat mitä parhaina lihan korvaajina. Hiilijalanjälkeä mitattaessa on kuitenkin huomioitava, että näiden prosessoitujen tuotteiden tekemiseen tarvitaan energiaa ja se kasvattaa jonkin verran tuotteiden hiilijalanjälkeä.
Joissakin tapauksissa kuitenkin lentokuljetukset, tietyt viljelytavat ja tuotteiden pakastaminen voivat muuttaa kasvisruoan ympäristökuorman suuremmaksi kuin paikallisesti tuotetun luomulihan. Kasvisruokavalio voi myös olla ilmaston kannalta lihaa huonompi vaihtoehto, jos se sisältää paljon eksoottisia tuotteita. Lähiruuan suosiminen on suositeltavaa myös paikallistalouden, maaseudun elinvoimaisuuden ja ruokaomavaraisuuden ylläpitämiseksi, Ilmasto-opas.fi-sivustolla todetaan; lähiruokaa käytettäessä ympäristövaikutukset kohdentuvat omaan ympäristöön, eikä viljelyn aiheuttamaa ympäristökuormaa siten sysätä muiden maiden vastuulle.Ilmasto-opas.fi -sivuston ovat rakentaneet Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus.
Onko festariruuan ” vihreysajattelu ” mennyt jo liian pitkälle. Emmekö enää voi hyvällä omalla tunnolla edes maistaa ”festerimättöä ”. Tässä paljon pohdintaa tapahtumatuottajille ja yleisölle.
Päivi Paija, kulttuurituottaja (Yamk )-opiskelija
Maaseudun Tulevaisuus; Onko lähiruoka ilmastoteko vai ei? 21.10.2011
Keskisuomalainen; Ilmastoystävällisin vaihtoehto on lähiruoka 28.3.2019
