Alkuvuodesta aloittamani YAMK opiskelut ovat avanneet silmäni ja herkistäneet kuuloni äärimmilleen. Ympärilläni on tapahtunut paljon asioita kuin varkain sillä välin, kun itse olen urautunut ja suorittanut töitäni kuin robotti vuosi vuoden jälkeen. Toki onhan sitä innostuttu ja tehty uuttakin näiden vuosien aikana, mutta silti mietin kuinka helposti ihminen voi työskennellä niin ettei enää pohdi asioita, suorittaa vain? Itselleni on päässyt käymään näin ja on ollut virkistävää herätä sumuisesta unesta ja pinnistää aistini äärimmilleen uusien haasteiden äärellä. Taisinpa jopa yhden webinaarin aikana myöntää, että pieni leijona minussa on herännyt. Kerrankin on löytynyt asioita, joiden eteen olen valmis taistelemaan ja pitämään ääntä.
Olen joutunut pohtimaan YAMK opiskelujen aikana omaa ammatti-identiteettiäni ja sen merkitystä laajemmalla perspektiivillä katsottuna. Lisäksi omassa työympäristössäni on tapahtunut tänä vuonna asioita, jotka ovat saaneet miettimään oman työni merkitystä ja sen mielekkyyttä. Mikä arvo kulttuuripalveluilla on kaupunkiorganisaatiossa? Voidaan sanoa, että valtion tasolla tilanne näyttää jopa huolestuttavalta. Kevään 2023 eduskuntavaalien kampanjoinnin ollessa kiivaimmillaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi kulttuurin olevan luksuspalvelu, johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa. Sosiaalinen media ja lehdistö villiintyivät. Jopa Helsingin Sanomat uutisoi asiasta 22.3. verkkojulkaisussaan. Minäkin villiinnyin.
Mikä on pitovoiman arvo?
Olenko siis luksuspalveluita tuottava rahasyöppö, jonka merkitys yhteiskunnalle on päinvastainen kuin olen aina kuvitellut? Vuosittain kaupunkiemme kulttuuripalveluissa tavoitamme jokaisen peruskoulua käyvän oppilaan tarjoamalla kouluihin maksuttomia kulttuurielämyksiä. Lisäksi järjestämme esityksiä kaupungin palvelukoteihin ja päiväkoteihin ja tarjoamme ilmaisia tapahtumia kaupunkilaisille, jotta jokainen voisi niihin osallistua yhteiskunnallisesta asemastaan ja varallisuudestaan riippumatta. On toki myönnettävä, että tämä on maailmanlaajuisesti katsottuna luksuspalvelu. Monissa maissa voidaan vain haaveille ilmaisista kulttuurikäynneistä koululaisille, saatikka vanhuksille. Oma lapseni kävi hetken koulua Australiassa. Siellä vanhempien kukkaronnyörit kävivät tiuhaan, kun joka käänteessä vanhempien oletettiin kustantavan ylimääräiset aktiviteetit koululaisille. Täällä jokainen on oikeutettu elämänsä aikana moniin ja monipuolisiin kulttuurielämyksiin. Tässä kuuluu kiitos muun muassa meidän kaupunkien kulttuuripalveluiden, jotka tarjoavat tätä luksusta kaikille veloituksetta. Tästä harvoin uutisoidaan suurin otsikoin. Tämä asia harvoin saa painoarvoa kaupunkien strategioissa.
Jos valtakunnan tasolla työni on vain valtion kassan menoerä, ei tilanne ole parempi kaupunkitasolla. Mikä arvo on kaupungin pitovoimalla ja niillä henkilöillä, jotka siitä huolehtivat? Tätä arvoa ei voida mitata hotelliöinä eikä kauppojen kassaan kilahtavina euroina. Mutta tätä voidaan arvottaa kaupungin asukkaiden viihtyvyytenä, lapsen ilona kulttuurista ja vanhusten hymyinä, kun tuttu laulu kajahtaa palvelukodin kahvihuoneessa. Mutta ei, selkeitä euron kuvia näiden mittareiden perään ei voi laittaa.
Myönnettävä on, että ennen opintojani ei kaupungin strategialla ollut kovin suurta merkitystä omassa työssäni. Tai siltä se ainakin tuntui. Vasta nyt olen herännyt huomaamaan, että katsaus eri kaupunkien strategioihin tuo esille seikan, että strategioista usein löytyy kyllä tapahtumat mutta niiden pääpaino tuntuu olevan urheilussa tai ns. suurtapahtumissa ja niiden vetovoimassa kaupungille. Nämä ovat niitä tapahtumia, joiden merkitystä voidaan laskea hotelliöitä ja ravintola-asiakkaiden määrällä.
Ymmärrän täysin, että näillä tapahtumilla on oma paikkansa kaupungin strategiassa mutta toisaalta on surullista, että samanlaista huomioarvoa ei voida antaa sille kouluissa ja laitoksissa tapahtuvalle työlle, jolla on suuri pitovoimainen merkitys. Eräiden kaupunkien kohdalla voin ilokseni huomata, että myös pitovoima on mainittu ja sille on annettu painoarvoa. Sitä en tiedä miten näissä kaupungeissa pitovoiman arvostus näkyy käytännössä mutta jo maininta strategiassa antaa toivoa paremmasta.
Lumovoimaa pitovoiman sijaan
Mielestäni pitovoimasta kirjoitetaan aivan liian vähän ja pitovoiman mahdollistajat eivät ole niin mediaseksikkäässä asemassa kuin vetovoimatekijöihin vaikuttavat henkilöt ja tapahtumat. Kuka nyt itsestään selvistä asioista kirjoittaisi ja innostuisi? Ja yhteiskuntamme pitää itsestäänselvyytenä asioita, joiden merkitys korostuu vain niiden puuttuessa. Pitovoimasta lukiessani törmäsin myös käsitteeseen lumovoima (Nikula, Stuba 2020). Asukkaiden houkuttelemiseksi kaupunkiin pitää asukas niin sanotusti lumota jäämään, kunnes juuret paikkakuntaan ovat syntyneet. Pidän kovasti tästä ajatuskuviosta ja toivoisin, että omassa kaupungissanikin tätä asiaa pohdittaisiin syvemmin ja sen tärkeyttä mietittäisiin.
Koulutukseni on siis saanut minut ajattelemaan. Työpaikallani olen tällä hetkellä se ärsyttävä kyseenalaistaja. Se henkilö, joka harva se kerta jaksaa mainita mitä uutta oppi taas tänään opiskelujen tiimoilta ja miten asioita tehdään jossain toisaalla. Pitäisikö meidänkin? Tämä minulle annettakoon anteeksi. Olkoon tämä vuosi minulle uuden heräämisen aikaa. Ehkä sen jälkeen taas uraudun ja kollegani voivat hengittää vapaasti, ilman että uudet tuulet puhaltavat. Ja minä keskityn rooliini pitovoiman mahdollistajana jatkossakin.
Henna Keihäs, kulttuurituottaja YAMK opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Helsingin Sanomat 22.3.2023. Viitattu 5.4.2023 https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009470096.html
Lahden kaupungin strategia 2030. Tehty kestäväksi https://www.lahti.fi/tiedostot/lahden-kaupungin-strategia-lahti-tehty-kestavaksi-2030/
Nikula, Stuba, 2020. Tapahtumallisuuden merkitys kaupungin veto- ja pitovoimaisuudessa case: Helsingin joulu Stuba Nikula https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/342284/nikula_stuba.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tampereen kaupunginhallitus 16.5.2022. Kansainvälisen toiminnan suuntaviivat 2022–2025. https://www.tampere.fi/sites/default/files/2022-09/Kansainv%C3%A4lisen%20toiminnan%20suuntaviivat%202022-2025.pdf
