Laki kuntien kulttuuritoiminnasta astui voimaan maaliskuussa vuonna 2019. Se velvoittaa kuntia edistämään asukkaidensa hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin sekä lisäämään taiteen ja kulttuurin yhdenvertaista saavutettavuutta. Odottamaton koronapandemia sai ihmiset tarkkailemaan omaa terveyttään ja huomioimaan taiteen ja kulttuurin merkityksen omalle hyvinvoinnilleen. Pandemian myötä myös kuntien toiminnassa ollaan alettu keskittyä enemmän kulttuurihyvinvointiin, kun taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia koskeva ymmärrys on lisääntynyt.
Vaikuttaa
Saavutettavuus on yksi tärkeimmistä kulttuurihyvinvoinnin tekijöistä ja erityisesti kuntien toiminnassa kulttuuripalveluiden sisältöjä määrittää usein tasavertaisuus. Koronapandemia vauhditti taiteen digitalisoitumista ja antoi kimmokkeen kulttuurin ja taiteen paremmalle saavutettavuudelle. Etänä kuka tahansa voi kokea taidetta ja kulttuuria iästään, fyysisestä kunnostaan, asuinpaikastaan tai taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Etänä taide- tai kulttuurikokemus voi myös olla henkilökohtaisempi kuin väkijoukossa ja taiteen pinnalle tuomien tunteiden hyväksyminen ja ilmentäminen voi olla monille helpompaa yksin kuin muiden seurassa. Siksi virtuaalisessa ympäristössä koetun taiteen ja kulttuurin vaikuttavuus voi olla paikan päällä koettua taidetta ja kulttuuria laaja-alaisempaa.
Saavuttaa
Hollantilainen tapahtumajärjestäjä Sjoerd Weikamp oli jo vuonna 2020 sitä mieltä, digitaaliset taide- ja kulttuuripalvelut jäävät elämään pandemia-ajan jälkeen. Koronan aiheuttamista rajoituksista on luovuttu, mutta osalle väestöstä erityisjärjestelyt ovat olleet toimivia ratkaisuja. Siksi digitaalisia taide- ja kulttuuripalveluita kehitetään edelleen kulttuurihyvinvoinnin lisäämiseksi sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseksi. Digitaalisten taide- ja kulttuurisisältöjen avulla voidaan ottaa entistä paremmin huomioon esimerkiksi vähävaraiset, erityistä tukea tai laitoshoitoa tarvitsevat sekä syrjäseuduilla asuvat henkilöt.
Kestää
Kestävästä kehityksestä on tullut digitalisaation rinnalla tärkeä huomion aihe kulttuurialalla. Virtuaaliset tuotannot ovat usein paikan päällä tapahtuvia tuotantoja edullisempia, mikä mahdollistaa muun muassa sen, että kunnat voivat tarjota erilaisille ryhmille laadukkaita sisältöjä maksutta. Taloudellisen kestävyyden lisäksi virtuaaliset tuotannot tukevat myös ekologista kestävyyttä. Virtuaalinen tapahtuma vähentää muun muassa paperisen mainosmateriaalin ja muiden fyysisten materiaalien tarvetta, sekä vähentää energiaa kuluttavaa matkustamista ja tekniikkaa.
Digitaalisten taide- ja kulttuurisisältöjen lukuisat positiiviset vaikutukset ovat jo tiedossa, mutta onko virtuaalisuudella myös vastapuoli? Vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat tutkitusti tärkeä osa taide- ja kulttuurikokemusta, ja sosiaaliset suhteet itsessään lisäävät yksilön hyvinvointia. Toteutuvatko kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys, kun taiteen ja kulttuurin kokemisen ympäristö on virtuaalinen?
Virtuaaliset sisällöt tuskin tulevat koskaan korvaamaan kasvokkain kohtaamista ja elävissä tapahtumissa käymistä, mutta parhaimmillaan ne voivat täydentää toisiaan. Digitaalisuus edistää taiteen ja kulttuurin kehittymistä sekä kulttuuriperinnön säilymistä. Lisäksi taidetta ja kulttuuria koetaan eri tavalla fyysisessä maailmassa kuin virtuaalitodellisuudessa. Molemmilla kokemisen tavoilla on yhteiskunnassamme tärkeä rooli kulttuurihyvinvoinnin vahvistamisessa sekä taiteen saavutettavuuden lisäämisessä.
Kirjoittanut: Sara Ertek, kulttuurituotannon YAMK-opiskelija
Lähteet:
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190166
Hoffrén, Jari 2021. Kulttuurituotannot yhteiskuntaa uusintamassa ja uudistamassa. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.9.2022: https://www.humak.fi/blogit/kulttuurituotannot-yhteiskuntaa-uusintamassa-ja-uudistamassa/
Muhonen, Johanna 2022. Oravivuoren Struve. Etäelämys puhuu taiteen kieltä. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.9.2022: https://www.humak.fi/blogit/oravivuoren-struve-etaelamys-puhuu-taiteen-kielta/
Pekkinen, Sanna 2020. Korona kurittaa tapahtuma-alaa kaikkialla Euroopassa. Alan eurooppalaiset median edustajat pohtivat koronakriisin vaikutuksia webinaarissa. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.9.2022: https://www.humak.fi/blogit/korona-kurittaa-tapahtuma-alaa-kaikkialla-euroopassa-alan-eurooppalaiset-median-edustajat-pohtivat-koronakriisin-vaikutuksia-webinaarissa/
Pitkänen, Ella 2022. Korona toi esittävän taiteen koteihin, mutta miltä näyttää digitaalisten teatteri-, tanssi- ja musiikkinäytösten tulevaisuus? https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/korona-toi-esittavan-taiteen-koteihin-mutta-milta-nayttaa-digitaalisten-teatteri-tanssi-ja-musiikkinaytosten-tulevaisuus/?listing=simple
