Kun maailmanlaajuinen pandemia pakotti ihmiset jäämään koteihinsa, pyrkivät monet teatterit tarjoamaan esityksiä livestriimien muodossa. Tyylilajeja on ollut laidasta laitaan: draamaa, komediaa, improa ja esimerkiksi lastenteatteria. Ismo Alanko juhli 60-vuotissyntymäpäiviään soittamalla yksin pianoa Tavastialla, me muut katselimme kotona. Jotkut näistä striimatuista esityksistä ovat olleet niin näyttäviä, että mielikuva oman nuoruuteni pölyttyneistä pukudraamatallenteista tuntuu satojen vuosien takaiselta. Jotkut ovat alkaneet epäillä tarvitaanko live-esityksiä enää ollenkaan. Teknologia on toden totta kehittynyt huimasti ja pystynyt tuomaan uskomattomia elämyksiä suoraan kotisohvalle. Samalla se on kuitenkin todistanut, että on olemassa asia, jota ei yhdelläkään uudella keksinnöllä ole voitu jäljitellä. Ihmisten fyysisen läsnäolon luoma energia.
Maarit Kinnunen on Lapin yliopiston matkailututkimuksen oppiaineeseen tekemässään gradussa tutkinut kulttuuritapahtuman tuottamaa kokonaiselämystä. Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat kokonaiselämykseemme ja millä niistä on meille itsellemme eniten väliä? Vaikka nykyisin yhtälöön liittyy enemmän ja enemmän ydinohjelman (esimerkiksi festivaalikeikka) ulkopuolelle jääviä tekijöitä, kuten sijainti, ympäristö, oheisohjelma, palvelut ja tunnelma, ovat elämysten keskiössä silti usein myös muut ihmiset.
Mietitään sitä vaikka näin. Kuinka moni on laulanut lempibändinsä keikalla täyttä kurkkua tuhansien muiden ihmisten mukana tai alkanut teatterissa nauraa vain siksi, että jollain muulla on niin tarttuva nauru? Entä kuinka moni pystyy kuvittelemaan nämä hetket niin, että on samassa tilanteessa aivan yksin? Alkaisiko silti laulaa sydämensä kyllyydestä sen tarttuvan kappaleen mukana tai purskahtaisiko hersyvään nauruun siinä samassa kohdassa teatteriesitystä, jos istuisi katsomossa yksin? Muut ihmiset saattavat aiheuttaa jännitystä, mutta usein he antavat myös paljon rohkeutta. Kun muut laulavat, tanssivat tai nauravat, saattaa ujompikin uskaltautua riemukkaan energian vietäväksi. Usein näistä hetkistä syntyvät ne muistot, joita on mahdoton kenellekään muulle kovin järkevästi selittää. Se on vain täytynyt itse kokea. Tai kuten englanniksi sanottaisiin: You just had to be there.
Kulttuuritapahtuman vaikuttavuutta voidaan mitata monilla tavoilla. Voidaan tarkastella sen tuottamaa taloudellista voittoa tapahtumapaikkakunnalle, sen luomaa imagoa tai vaikka ympäristövaikutuksia. Voidaan tutkia tapahtuman vaikutusta työllistävältä kannalta tai esimerkiksi alan sisäistä kehitystä tukevalta kannalta. Voidaan eritellä elämyksiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. On kuitenkin mahdotonta mitata sitä tunnetta, joka syntyy, kun yli 10 000 ihmistä hyppii Manic Street Preachersin keikalla samaa tahtiin niin, että maa alla joustaa kuin ruohopeitteinen valtava trampoliini. Samoin kuin on mahdoton selittää sitä tunnetta joka syntyy, kun teatterikatsomossa loppukiitoksissa koko yleisö nousee spontaanisti seisomaan ja alkaa hurrata sydämensä kyllyydestä niin, että katto tuntuu räjähtävän. Nämä ovat niitä taianomaisia ohikiitäviä hetkiä, jotka syntyvät yhdessä muiden ihmisten kanssa. Ilman kulttuuritapahtumia monet tällaiset hetket eivät olisi mahdollisia. Ilman kulttuuritapahtumia monet saattaisivat vain jäädä kotiin ja unohtaa miltä tuntuu, kun jonkun nauru tarttuu niin, että itseäkin naurattaa.
En usko, että tulen vanhana muistelemaan sitä hetkeä, kun katsoin yksin kotona televisiosta jonkin artistin livekeikkaa tai söin suklaata Netflixin äärellä, vaikka niistä kovasti nautinkin. Sen sijaan voin luvata, että tulen ikuisesti muistamaan sen hetken, kun maa Ruisrockissa muuttui aaltoilevaksi ja ilmoille kaikui Motorcycle Emptiness.
Henriikka Koskenniemi
Lähteet
Kinnunen, Maarit 2013. ”Todella hyvä meininki kylällä” – Kulttuuritapahtuman kokonaiselämykseen vaikuttavat tekijät. Lapin yliopisto. Matkailututkimus. Pro gradu. Viitattu 13.4.2021. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61340/Kinnunen_gradu%5b1%5d.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Luonila, Mervi & Kurlin, Ari & Karttunen, Sari & Mäenpää, Marjo 2019. Taide- ja kulttuurifestivaalien vaikuttavuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraiset valtionavustukset festivaaleille vuonna 2018. Cuporen verkkojulkaisuja 52. Viitattu 13.4.2021. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2019/cupore_festivaaliraportti_2019.pdf
