Kirjastolaitos on kiertotalouden pioneeri ja kirjan lainaamisen hiilijalanjälki onkin merkittävästi pienempi kuin sen hankkiminen omaan hyllyyn tai edes kaverilta lainatun kirjan lukeminen.
Tutustuin selvitykseen Suomen yleisten kirjastojen ilmastovaikutuksista ja kädenjäljestä, koska kirjastoissa toimitaan nyt aktiivisesti ja innolla ilmaston puolesta. Lähtöajatuksenani oli se, että kirjastohan tietenkin on ilmastoystävällinen. Kirjastoon liittyy omassa informaatikon mielessäni niin paljon erilaisia positiivisia vaikutuksia, että uskon kirjaston tekevän pelkkää hyvää ympäristölleen.
Kapinamielellä
Selvitystä lukiessani silmät avautuivat ja välillä nousi myös kapinamieli. Osittain syynä tähän oli se, että kirjasto nähdään tutkimuksessa vahvasti paikkana, josta voi lainata kirjoja ja myös muuta tavaraa. Tämä on mielestäni vanhanaikainen tapa katsoa kirjastolaitosta. Kirjastot järjestävät vuosittain Suomessa yli 60 000 tapahtumaa. Kirjastot ovatkin varsinaisia kulttuuri- ja oppimiskeskuksia ja mitä enemmän kirjastossa käydään, sen tehokkaampia ne ovat myös ilmaston kannalta. Ongelmaksi nousee kuitenkin mittaaminen ja laskeminen. Mieleen nousee sellainenkin ajatus, paljonko yksi kokeisiin lukeva abi tuottaa lämpöä kirjastolle?
Mietin myös sitä, miten kirjaston tuotto pitäisi mitata tai minkälaisiin osiin hiilijalanjälki olisi syytä murustella. Kirjaston arvo on monissa asioissa, mikä ei tietenkään poista hiilijalanjälkeä, vaikka voi sitä laskennallisesti pienentääkin. Selvityksessä onkin otettu mukaan kädenjälki eli kirjalainan hiilikädenjälki syntyy lainatun kirjan ja kaupasta ostetun kirjan päästöjen erotuksesta. Mutta miten asiaan vaikuttaa se, että kirjaston rooli tosiaan on paljon muutakin kuin kirjan lainaamista, siihen ei selvitys antanut vastausta.
Mistä kirjastojen hiilijalanjälki tulee?
Selvitys antaa ohjeita myös kirjaston käyttäjälle. Kirjastoon voi tulla pyörällä, käyttää lähikirjastoa ja e-aineistoja. Kuitenkin suomalaisten kirjastojen päästöistä noin 2/3 on toimitilojen lämmityksen ja sähkönkulutuksen energiankulutusta. Ja kirjastolla on iso merkitys myös yhteisenä tilana, johon jokainen on tervetullut ja jossa voi olla yksin yhdessä muiden kanssa ilman maksuja ja ostopakkoa. Tiloista luopuminen ei siis ole vaihtoehto.
Tässä katse kääntyy kunnan päättäjiin, että kunnan energiatalous olisi mahdollisimman hiilineutraalia. Kunnat kilpailevat tällä hetkellä siitä, kenellä on kunnianhimoisimmat tavoitteet ja tässä ensimmäisenä olisi mietittävä kunnan rakennuskantaa, sen ylläpitoa ja lämmitystä.
Kirjaston tahtotila on voimakas
Kirjastojen sisäpuolella tahtotila hiilineutraaliuteen on voimakas. Kirjastojen aineistot muodostavat lämmityksen ja sähkön lisäksi toisen merkittävän ympäristötekijän. Tähän kirjasto voi vaikuttaa vähentämällä kirjamuovin käyttöä ja aineiston turhia kuljetuksia. Aineistojen tehokkaampi kierto ja elinkaaren pidentäminen ovat myös keinoja pienentää hiilijalanjälkeä.
Kirjasto voi olla monella tavalla vahvasti mukana tekemässä muutosta ja vaikuttaa asenteisiin ja ennen kaikkea siihen, miten yksilöt ja yhteisöt toimivat arjessa. Kirjastolla voi olla merkittävä rooli tarjota tietoa ja uusia ajatuksia, mutta se edellyttää sitä, että arvot näkyvät myös kirjastojen viestinnässä ja käytännön toimissa.
Kirjastot ovatkin tarttuneet toimeen. Tällä hetkellä verkossa toimivat ilmastolukupiirit ja toisaalta kirjastojen sisällä toimivat lähivaikuttajat tekevät työtään. Myös kansainvälinen kirjastojen yhteistyöverkosto pitää asiaa vahvasti esillä. Osa työtä on myös tutkitun tiedon korostaminen ja mediakritiikin opastus. Kirjasto tuo esille tieteellistä näyttöä ja myös positiivisia ratkaisuja ongelmaan, ei pelkästään kumoa ilmastotuskaa asiakkaan tunnolle.
Karkkipussin vaikuttavuudesta
Karkkipussin vaikuttavuus saattaa päätyä negatiiviselle, vaikka se tuokin hetkeksi makean huulille. Kirjastokäynnin vaikuttavuus voi sen sijaan olla merkittävä, digiongelmaan ratkaisu, virkistävä tapahtumavierailu uusine ajatuksineen, uusi lukupiirituttavuus tai ainakin luettavaa pitkäksi aikaa. Ovatpa jotkut löytäneet elämänkumppaninkin kirjastosta, karkkipussista sitä ei löydä.
Tarja Rajala
Lähteet:
Kirjastot.fi. Vihreä kirjasto- Ympäristötyön edistäminen kirjastoissa. Viitattu 14.4.2021. https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto
Positive Impact, 2021: Kirjastot matkalla hiilineutraaliin jakamistalouteen. Selvitys Suomen yleisten kirjastojen ilmastovaikutuksista ja kädenjäljestä. Tilaaja Helsingin kaupunginkirjasto. Saatavilla: kirjastot.fi/vihreakirjasto
Sahavirta, Harri 2018. Vihreitä pilkahduksia harmauden keskellä: Let’s Go Green
-blogi. Suomen kirjastoseura. http://suomenkirjastoseura.fi/artikkelit/vihreita-pilkahduksia-harmauden-keskella-lets-go-green/
Vaarne, Ville 2021. Töissä pitää olla kiinnostunut ilmastosta. Kirjasto, 2/2021, 4. Saatavilla: http://kirjastolehti.fi/artikkelit/paakirjoitus-toissa-pitaa-olla-kiinnostunut-ilmastosta/
