Valmistuttuani Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 2000, oli täysin selvää mitä koulutuksellani voin tehdä. Ja teinkin. Valmistuttuani 2023 Humanistisesta ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi, ei ollut yhtään selvää mitä koulutuksellani tekisin. Miksi?
Avoimia työpaikkoja nimikkeellä kulttuurituottaja löytyi 29.4.2023 viisi kappaletta. Klikkaan innoissani auki ensimmäisen, pääkaupunkiseudulla sijaitsevan paikan ilmoituksen. Vaatimuksena korkeakoulututkinto. *CHECK*! Niitä minulta löytyykin pari kappaletta, ja meneillään jopa YAMK-koulutus. Vieritän alas muita vaatimuksia. ”vähintään 3-5- vuoden kokemus tapahtumatuotannoista”. Suljen hakemuksen ja siirryn seuraavaan.
Siirrymme Porvooseen. Vähän ulkona omalta alueeltani, mutta menköön. Vaatimuksena korkeakoulututkinto. Edelleen *CHECK*. Luen ilmoitusta eteenpäin. Eteeni tulee vaatimus ”hakijan tulee osata pelisuunnittelua”. Hetkinen. Kulttuurituottajan tulee siis osata suunnitella pelejä. Suljen ilmoituksen ja siirryn vielä kerran seuraavaan.
Nyt pitäisi matkata Sauvoon. Siellä olisi tarjolla matkailualan työpaikka, jossa kulttuurituottaja pääsee toteuttamaan omia ideoitaan, edistämään paikkakunnan turismia. Sopimukseen kuuluu myös mahdollinen vuokra-asunto ja mahdollisuus päästä osakkaaksi yritykseen. Tämä vaatisi siis täydellisen elämänmuutoksen, 20 vuoden asumisen jälkeen poismuuton Järvenpäästä ja koko oman elinpiirin hylkäämisen. Suljen hakemuksen ja lasken tietokoneen kannen alas.
Minne ne kaikki kulttuurituottajat päätyvät?
Kulttuurituottajan amk-koulutuksella työllistyneet jakautuivat vuonna 2017-2021 ammattikorkeakoulujen urakyselyn mukaan seuraavasti: 4% työttömänä, 17% määräaikaisessa työsuhteessa ja 11% yrittäjänä. Vastaavat numerot ylemmällä amk-koulutuksella olivat 5% työttömänä, 15% määräaikaisessa työsuhteessa ja 5% yrittäjänä. Nämä lukemat eivät kerro, mihin kaikkialle loput valmistuneet ovat opiskeluiden jälkeen suuntautuneet. Tämä saa minut hiukan huolestumaan, olenko opiskellut turhaan.
Yksi syy hakeutumiselleni ylempiin ammattikorkeakouluopintoihin oli parempi mahdollisuus työllistyä kulttuurialalle vaativimpiin asiantuntijatehtäviin. Olen tehnyt 25-vuotisen työuran, joten pohjalta aloittaminen tuotantoharjoittelijana ei houkuttele. Mutta onko se kuitenkin ainoa vaihtoehto saada jalka oven väliin? Onko kulttuuriala sisäänpäin lämpiävä, jossa työpaikat menevät niille, jotka ovat luoneet ympärilleen laajat verkosto jo opiskeluaikoina?
Covid-19 pandemia vaikeutti vuoden 2020 kulttuurituottajaopiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia, jolloin jouduimme tekemään luovia ratkaisuja, ja verkostoituminen jäi toissijaiseksi. Nyt vuonna 2023 vaihtoehtoni ovat aloittaa alusta ja hakeutua matalalla palkalla avustaviin tehtäviin, muuttaa paikkakunnalta työpaikan perässä tai unohtaa kulttuurialalle työllistyminen kokonaan.
“Jos sul on jotain töitä mulle niin…”
Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka opiskelijatoverini ovat päässeet sisälle kulttuurialalle. Itse olen vaihtanut alaa, joten pitkäjänteinen uralla eteneminen ei ole minun kohdallani vaihtoehto. Minun tulee itse rakentaa polkuni. Se ei ehkä ole täysin suora ja päämäärää ei vielä tiedä kukaan. Osaamista minulla, kokemusta minulla, tutkintojakaan ei minulta puutu. Minulta puuttuu vain mahdollisuus näyttää, mitä osaan ja mihin olen kykenevä.
Päätän pohdintani sanomalla niin kuin nuoriso sanoo ” Jos sul on jotain kulttuurialan töitä niin slaidaa mun dm”. Ja toki ihan perinteinen sähköpostikin käy.
Pia Canth 2023, kulttuurituotannon YAMK-opiskelija
LÄHTEET:
Duunitori Oy 2023. https://duunitori.fi/tyopaikat/ammatti/kulttuurituottaja
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut 2023. https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/kulttuurituottaja-amk
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut 2023. https://toissa.fi/fi_FI/sijoittuminen-tyoelamaan/show/kulttuurituottaja-ylempi-amk
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut 2023. https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/kulttuurituottaja-amk
