Keskiviikkoiltana kirjaudun jälleen teamsiin Leevin lähettämän kutsulinkin kautta niin kuin olen tehnyt jo puolentoista vuoden ajan joka toinen keskiviikko. Alkamassa on yhteiskunnallinen keskustelukerho. Kutsun yhteyteen Leevi on laittanut pienen intron:
”Jatkamme Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käsittelyä. Alustajana on pitkäaikainen kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas), Lapin vaalipiiristä. “Ajankohtaiskatsaus Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan” on alustuksen aiheena. Mustajärvi on puolustusvaliokunnan jäsen, tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen. Kokoontumisemme sattuu todella otolliseen aikaan. Eduskunnan täysistunnossa samana päivänä klo 14.00 on pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joka varmasti herättää keskustelua. Saamme tuoreen raportin eduskunnasta klo 18.00 alkaen.”
Kutsu on lähtenyt yli 40 henkilölle eri puolille Suomea ja nyt linjoilla on noin 20 henkeä. Mustajärvellä on sana hallussa ja keskustelu etenee sen mukaan, mitä osallistujat haluavat kansanedustajalta kysyä tai miten he haluavat omalta osaltaan kommentoida alustusta. Mustajärvi ei pidä ajatusta Natoon liittymisestä hyvänä. Natokantoja arvioidaan puoleen jos toiseen, niin kuin on tehty jo aiemmissa kokoontumisissamme.
Varsinainen uutispommi tipahtaa seuraavana aamuna: Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Vaikka Venäjä oli lähettänyt suuria määriä panssarijoukkoja kohti Ukrainan rajaa ja joukkojen sijainti tiedettiin, uutinen on silti shokki, joka kääntää monta asiaa uuteen arvojärjestykseen. Tässä sodassa, joka itse asiassa on alkanut jo kahdeksan vuotta sitten, suomalaisten ei liene vaikea päättää kenen puoli on meidän puoli. Suomalaisen on helppo samaistua Ukrainaa kohdanneeseen kriisiin oman historiansa kautta.
Yhteiskunnallisen keskustelukerhomme kevään 2022 istunnot aloitti keskiviikkona 26.1. toimittaja, dokumentaristi Arvo Tuomisen alustus. Tuominen on kokenut toimittaja ja tehnyt lukuisia dokumentteja Venäjältä, joista tuorein on Vuoksi virtaa vuolaasti. Hän on myös suosittu luennoitsija. Tässä yksi esimerkki hänen luennoistaan: Suomi ja Venäjä Pakanavuosista Putiniin, Novgorodista Niinistöön . Hänen alustuksensa pohjalta keskustelimme Venäjän nykytilasta, Ukrainasta ja Krimin valtauksesta. Tuominen ennusti, että Vladimir Putin luopuu vallasta vuonna 2024, joten Ukrainan kysymys on ratkaistava ennen sitä. Hän arveli, että välttääkseen kriisin Ukrainan olisi luovuttava Krimin alueesta sekä Venäjän valtaamista alueista Luhanskissa ja Donetskissa. Putinin vallan jatkajasta keskustelimme myös. Se asia on arvoitus. Venäjän Ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill halusi 11.4.2022 muistuttaa, että Putin on saanut valtansa suoraan jumalalta (Kapital-rus.ru 2022). Kaksipäisen kotkan toinen pää on puhunut. Toinen pää edustaakin sitten maallista valtaa ja se puhuu Putinin suulla. Ehkä hänen työnsä jatkaja jostain valtaeliitin piiristä ilmaantuu, arveli Tuominen. Mielenkiintoista tässä on se, että Putin on noussut valtaan valtaeliitin ulkopuolelta. Tuominen tuntee Venäjän ja sen historian hyvin.
Keskiviikon 9.2. alustajana saimme kuulla FT Riku Keski-Rauskaa. Hänen aiheenaan oli YYA:n puristuksesta kohti länttä – Suomettumiskeskustelusta Nato-keskusteluun. Keski-Rauskan väitöskirja vuodelta 2014 on nimeltään “Kekkosta ja kommunismia vastaan. Georg C. Ehrnrothin poliittinen toiminta vuosina 1945-1982.”. Omassa alustuksessaan Keski-Rauska lähtee käsittelemään Suomen ja Venäjän suhteita aina 1730-luvulta lähtien, jolloin kättä väänsivät keskenään hatut ja myssyt , ruotsalaismieliset ja venäläismieliset. Sortokauden/Autonomian ajan hän jakaa neljään erilaiseen ajanjaksoon: Myöntyväisyys (Yrjö-Koskinen), relatiivinen myöntyväisyys (Danielson-Kalmari), relatiivinen vastarinta (Stålhberg) ja ehdoton vastarinta (Svinhufvud). Suomettuminen oli aikansa selviytymiskeino, alkaen Suomen sodista ja jatkuen aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, mutta nykyisin paljolti arvosteltu aikakausi Suomen historiassa. Keski-Rauskan Nato-kanta on myönteinen.
Vieraileva luennoitsijamme Ukrainan sodan syttymisen jälkeen 9.3. oli eversti ja valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Väitöskirjassaan hän on käsitellyt Suomen sodanjälkeistä turvallisuuspolitiikkaa ja nyt hän esitteli meille karttojen avulla Euroopan valtatasapainoilua, liittoutumia ja sotilaallisia vahvuuksia ja heikkouksia 1940-luvulta aina tähän päivään ja Ukrainan kriisiin saakka. Hyvänä jatkona edellisille seurasi 23.3. sotahistorioitsija, kaupunginjohtaja, FT Jussi Niinistön luento: Puolustusministerinä Suomessa. Niinistö toimi Sipilän hallituksessa puolustusministerinä vuosina 2015-2019. Tietä ministerikaudelle pohjusti hänen mukaansa hyvin toimiminen sitä ennen puolustusvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2011-2015. Puolustusministeriö on Suomen ministeriöistä pienin, sen henkilöluku on noin 130. Pääesikunnassa sen sijaan työskentelee noin 800 henkilöä. Ministerikaudellaan Niinistö kertoi vierailleensa joka ikisessä puolustusvoimien toimipisteessä.
Kevään viimeisen aiheen meille alusti 5.4.2022 Helsingin Yliopiston professori, kauppatieteiden tohtori Mika Pantzar. Järjestelmän kyky selviytyä vaikeista asioista on keskeisellä sijalla maariskiä arvioitaessa, puntaroi Pantzar. Usein ajatellaan, että hyvä talous mahdollistaa hyvän elintason, mutta tämä toimii myös käänteisesti: hyvä elämänlaatu tekee hyvää taloudelle. Ajatus on hyödyllinen mietittäessä talouden menestysmahdollisuuksia. The World Happiness Reportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa jo viidettä kertaa peräkkäin.
Pantzar tunnustautuu ikuiseksi optimistiksi ja listaa seitsemän suomalaista vahvuutta:
- Luottamus, käytännönläheisyys ja rehellisyys
- Vahva oikeusvaltio ja vapaa lehdistö
- Insinööri = Maailmanluokan laatutavaraa alehintaan
- Työn ja vapaa-ajan turvallinen tasapaino
- Missään muualla luonto ei ole yhtä lähellä
- Periferia kilpailuetuna, error frendly –ympäristö
- Suomalaiset ovat elämäänsä tyytyväisiä
Luennoitsijamme mukaan tarina siitä miten suhtaudumme maailmaan vaikuttaa suhtautumiseemme maailmaan. Pessimismi ruokkii menestymättömyyttä, optimismi menestystä. ”Vitutusindeksi” vaikuttaa jopa eliniänodotukseen alentavasti. Olkaamme siis onnellisia optimisteja! Mika Pantzarin ajatuksiin voit tutustua tästä: “Kuluttajakansalainen työelämässä”.
Yhteiskunnallinen keskustelukerho on alun pitäen kuulunut Järvilakeuden kansanopiston ohjelmaan. Kerhon vetäjänä toimii FT Leevi Norrena. Hänen väitöskirjansa Talonpoika, pohjalainen ja – punainen. Tutkimus Etelä-Pohjanmaan Järviseudun työväenliikkeestä vuoteen 1939 ilmestyi 1993.
Kevään 2022 luennoitsijalista on vaikuttava ja aiheet todella ajankohtaisia. Liikkeelle lähdettiin Venäjän nykytilan arvioinnista, siitä YYA-sopimukseen ja suomettumiseen, edelleen Suomen turvallisuuspolitiikkaan, sen johtamiseen ja yhä laajempaan turvallisuuspoliittiseen arviointiin Euroopassa päättyen lopulta maailman onnellisimpaan maahan, Suomeen. Yhtenä perusjuonteena oli koko ajan mukana yhä kiihtyvä Nato-keskustelu. Näin jälkikäteen katsottuna aihevalinnoissa näyttäisi toteutuvan jopa hyvin suunniteltu draaman kaari. Lopputulosta voi tarkastella ylpeydellä, kun ottaa vielä huomioon, että kerho toimii täysin vapaaehtoisvoimin. Yhteiskunnallisen keskustelukerhon toiminnassa toteutuu käytännön tasolla verkostomaisuus, vaikuttavuus ja kestävyys, Tuotannot ja tapahtumat kurssisisällön kolme kantavaa teemaa.
Vaikka teams-sovelluksen käyttö on työ- ja opiskeluympyröissä jo arkipäiväistä toimintaa, en ole kuitenkaan ihan tällaisessa käytössä siihen törmännyt. Tässä kerhomainen toiminta kerää yhteen eri puolilla Suomea asuvat, eri-ikäiset ja erilaiset taustat omaavat ihmiset keskustelemaan heitä kaikkia kiinnostavista tai yhdistävistä asioista. Toimintakonseptina idea on mainio ja toimisi periaatteessa missä aihepiirissä tahansa, kunhan löytyy joku joka hommaa pyörittää, joka on hyvin verkostoitunut ja osaa innostaa niin osallistujat kuin luennoitsijatkin mukaan toimintaan.
Kiitos tästä keväästä Leevi Norrena, Arvo Tuominen, Riku Keski-Rauska, Markus Mustajärvi, Pekka Visuri, Jussi Niinistö ja Mika Pantzar!
Kirjoittaja: Jaana Mäkelä, YAMK Kulttuurituottajaopiskelija, Humak
LÄHTEET:
Kapital-rus.ru 2022. Патриарх Кирилл назвал власть в России «установленной Богом». Капитал страны. Новости дня 11.4.2022. Viitattu 27.4.2022. https://kapital-rus.ru/news/386555-patriarh_kirill_nazval_vlast_v_rossii_ustanovlennoi_bogom/
World Happines Report 2022. Viitattu 27.4.2022. https://worldhappiness.report/ed/2022/
