Puhuja-ala rantautui Suomeen vuonna 2001. Tähän aikaan ulkopuolinen puhuja tilaisuudessa oli tuntematonta. Puheen merkityskin suomalaisessa kulttuurissa on kehittynyt vuosien aikana ja sen ei tarvitse aina olla pelkkää puhetta. Puheeseen voi yhdistää tanssia, taikuutta, teknologiaa, musiikkia ja vain taivas on rajana.
Puhe on ainoastaan ihmiselle omainen keino tuottaa ja ilmaista kielellisiä viestejä ja tarinoita käyttäen omaa ääntä. Tämä toiminto on korona-aikana noussut trendiksi äänikirjojen, podcastien ja valmentavien videoiden kautta.
Vaikka puheen muoto on ottanut uusia muotoja, siihen liittyvään matkustamiseen ei. Puhujakeikkaa täyspäiväisenä työnä tekevä esiintyjä matkustaa vuodessa tuhansia kilometrejä eri kulkuneuvoilla. Päivittäin kymmenittäin suomalaisia puhujia lentää 30-minuutin puheenvuoron takia toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille.
Keynote-puheenvuorojen tarinat muuttavat yksilöitä ja samalla maailmaa, joten on erittäin olennaista että taustalla olevat prosessit tukevat ihmiskuntaa suurinta koskettavaa kysymystä: ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä.
Ylen Kulttuuri ja ilmasto podcast jaksossa ‘’Mitä jos taiteilija ei enään lennä’’ Heidi Kalmari, Riikka Talvitie ja Elina Hirvonen pohtivat sitä miten ilmastokriisi vaikuttaa esiintyjien liikkumiseen ja lentämiseen.
Podcastissa keskustellaan, että matka valinnat ovat usein yksilön vastuulla. Talvitie toteaakin, että muutosliike lähtee yksilöistä ja tämä luo myös poliittista painetta. Hän myös painottaa, että jokaisen yksilö valinnat vaikuttavat. Podcastissa keskustellaan myös, että tarvitaan yritystoimintaa joka tarjoaa aktiivisemmin paketteja palveluita, jotka vievät maata pitkin. (Kulttuuri ja Ilmasto, 2021)
Matkustus muodon valinta jätetään aina yksilön harteille. Onko tämä kestävää ja vastuullista pitkällä tähtäimellä? Ranskassa päättäjät tekivät 11.4. suuren julkistuksen: he kielsivät kaikki sisäiset lennot reiteillä joissa pystyy valitsemaan maata pitkin kulkevan vaihtoehdon joka kestää vähemmän kuin 2 tuntia! Jos tämäntapainen sääntö otettaisiin käyttöön Suomeen, esiintyjien vuosittainen hiilijalanjälki pienentyisi huomattavasti.
Kenen harteilla on vastuu keikkatyötä tekevien matkustamisesta syntyvästä hiilijalanjäljestä? Esiintyjillä? Tapahtuman järjestäjällä? Matkustus palveluntarjoajilla? Vai kuuluuko vastuu päättäjille?
Virtuaalitapahtumat, avain kestävämpään puheeseen?
Koronaviruksen tuoma epävarmuus on viime vuoden koetellut tapahtuma-alaa ja sen toimijoita. Kaikessa pahassa on aina hyvä puoli, tästä ajasta meille jää paljon uusia työkaluja. On kasvamassa uusi ekosysteemi online tapahtumille ja elämyksille. Tuhannet start-up yritykset kehittelevät eri alustoja ja tapoja luoda uusia innovaatioita.
Tapahtumateollisuus ry:n toimialan tutkimuksessa viime syksynä kysyttiin vastaajilta paitsi korona kriisin tuomista vaikeuksista myös sen tuomista mahdollisuuksista. Noin neljännes vastaajista mainitsi uudet liiketoimintamahdollisuudet ja digitaaliset ratkaisut (Talouselämä 2021)
Toki on sanomattakin selvää, että mikään virtuaali tapahtuma ei pysty korvaamaan ihmisten kohtaamisia tai live-tapahtumaa.
Hybridituotannot tukevat yhdenvertaisuutta taiteen kokemiselle ja kestävämpää tulevaisuutta. Hybridi aktivoi uusia henkilöitä, myös madaltaa kynnystä taiteen ja uuden kokemiselle.
Mikäli virtuaalisia toteutuksia ja elämyksiä kehitetään jatkossakin, etäpuheet varmasti jäävät pysyväksi osaksi puhujamaailmaa. Vaikka webinaarit eivät ole täysin vihreitä, jokainen teams keikka tarkoittaa silti yhtä lentoa tai pitkää automatkaa vähemmän.
Esimerkiksi meno-paluu lento Helsingistä Lontooseen 30 minuutin keikan takia tuottaa 0.681 tonnia. Menopaluu keikka Helsinki Oulun välillä on 0.299 t. Sama puolen tunnin webinaari omalta koneelta on 0,02 tonnia COe2:ä. Keikka risteilyllä on huimat 2.1t Co2:tä! Lasillinen lehmänmaitoa päivässä on vuositasolla 229kg C02tä. Tämä tarkoittaa että Lontoossa vedetty 30 min puheenvuoron hiilijalanjälki on sama kuin 9,7 vuoden maito lasi päivässä.
Kuva1. Canvalla tehty kuva Myclimate Shape our Future laskurin tulosten perusteella.
Sitran sivuilla elämäntapa hiilijalanjälki laskurin testi on käynyt tekemässä 1 073 232 henkeä. Keskimääräinen hiilijalanjälki vuodessa näiden perusteella on 7100 kg CO2e:tä. Vuoden 2018 tutkimuksen mukaan suomalaisen keskiverto hiilijalanjälki oli 10,3000 kg CO2e:tä per vuosi. Toisin sanoen yksi 30 minuutin puheenvuoro Helsingin ja Oulun välillä ylittää yhden hengen vuosittaisen hiilijalanjäljen.
Kuva 2. Sitra (2018)
Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, että löytyykö meiltä koronan jälkeen uusia tarpeeksi mullistavia ja innostavia virtuaali alustoja jotta olisimme valmiita luopumaan edes osasta livenä tapahtuvista keynotesta. Jokainen puhe verkossa muuttaa maailmaa ja on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Lähteet
Talvitie Riikka, Hirvonen Elina ja Kalmari Heidi 2020. Mitä jos taiteilija ei enään lennä? Kulttuuri-Ilmasto Podcast. Yle Areena Audio. Viitattu 17.3.2021. https://areena.yle.fi/audio/1-50430316
Ecowatch, 2021. Artikkeli. Viitattu 13.4.2021.
https://www.ecowatch.com/france-short-flight-ban-2652504952.html
Kuva 1. Offset your flight emissions laskuri. My Climate. Viitattu 13.4.2021. https://co2.myclimate.org/en/flight_calculators/new
Kuva 2. Sitra, 2018. Keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki. Artikkeli. Viitattu 22.4.2021. https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/
Sitra, 2021. Testaa oletko uhka vai mahdollisuus. Artikkeli. Viitattu 22.4.2021. https://elamantapatesti.sitra.fi/
Kun pandemia iski, Milttonin johtaja Miia Khan irtisanoutui ja perusti tapahtuma-alan startupin – ”Koen, että tässä on voimakas tarkoitus ja merkitys”. Talouselämä 15.2.2021. Artikkeli. Viitattu 24.4.2021
