Olemme eläneet hyvin erikoisia aikoja viimeiset vuodet. Kaikki ovat varmasti nähneet meemejä, joissa vuodet 2020 ja 2021 toteavat olevansa kamalimpia vuosia ikinä, kunnes esiin marssii vuosi 2022, joka toteaa lakonisesti “Hold my beer”. Vuonna 2019 toimiessani kulttuurituottajana Vantaan kaupungilla en olisi mitenkään voinut ennakoida seuraavien vuosien tapahtumia: pandemia, Venäjän sota Ukrainaa vastaan, IPCC:n hyytävät ilmastoraportit, ympäri maailmaa tapahtuneet luonnonkatastrofit.
Vantaalla rakennettiin tuolloin uutta elinvoima- ja vetovoimaohjelmaa, jonka yhtenä kulmakivenä oli tehdä Vantaata tunnetuksi tapahtumakaupunkina. Elinvoimapoliittisia päätöksiä tehtiin sen eteen, että kaupunkiin suunnitellaan ja rakennetaan suuri ulkoilmatapahtuma-alue. Tapahtuma-aluetta koskevassa, konsulttityönä tehdyssä raportissa oli esiteltynä eri aluevaihtoehdot, maan lujuusmittauksia ja vertailtu eri alueiden saavutettavuutta julkisella liikenteellä. Yhteenvedosta ei löytynyt sanaakaan ilmastonmuutoksesta, biodiversiteettikadosta tai virusperäisen maailman laajuisen epidemian vaikutuksesta mahdollisuuteen koota ihmisiä yhteen terveysturvallisesti muutamaksi tunniksi pienelle neliömäärälle. Kehittämisideat perustuivat vanhaan maailmaan ja 2000-luvun tapahtumien määrän kasvuun, ns. tapahtumateollisuuden syntyyn. Maaliskuussa 2020 kaikki toiminta, tapahtumat ja kulttuuri siirrettiin Teamsiin, webinaareihin ja suoratoistoihin. Yhtäkkiä fyysisiin kohtaamisiin tarkoitetut tilat ja paikat jäivät tyhjilleen ja käyttämättä.
Huomioitavaa toki on, että vaikka elinvoimaohjelma sisälsi paljon pitkäkestoisiakin toimenpiteitä, tehtiin ohjelma koskemaan kuitenkin vain vuosia 2019-2021 eli kolmea vuotta. Laskujeni mukaan Vantaalla siis rakennetaan tällä hetkellä uusia vetovoimaisia ideoita. Itse en tällä kertaa ole mukana, koska työvapaani aikana Lahden ympäristöpääkaupunkiprojektissa huomasin, että omat kiinnostuksen kohteeni ovat hieman muuttaneet muotoaan ja ympäristöasiat veivät mukanaan enkä siis enää työskentele Vantaan kaupungilla. Niinpä jäänkin mielenkiinnolla odottamaan uutta, seuraavaa valtuustokautta koskevaa elinvoimaohjelmaa, ja aion innolla tutkia, näkyvätkö edellisen ohjelmakauden aikana tapahtuneet maailmanmullistukset uudessa ohjelmassa. Oma mutu-tuntumani on, että tavoitteissa siirrytään globaalista lokaaliin.
Sain tiedon, että minut oli valittu tapahtumatuottajaksi Lahden projektiin helmikuun lopussa 2020. Käytin illat googlailemalla ja tekemällä laskelmia siitä, kannattaisiko minun kulkea Helsingin Vuosaaresta Lahteen omalla autolla vai julkisilla eli metrolla ja junalla. Vaakakupissa painoi sekä raha että aika. Toiveenani oli, että saisin tehdä etätyötä kerran viikossa, jolloin säästyisin matkustamiselta. Tasan kaksi vuotta sitten ei mieleeni (eikä hakutuloksiini) pälkähtänytkään, että tarjolla olisi omaan budjettiini sopivia käytettyjä täyssähköautoja. Kuitenkin uusien henkilöautojen ensirekisteröinti Suomessa osoittaa, että vuodessa kasvua tapahtui 176% sähköautojen osalta vertailukausilla 1-6/2020 -> 1-6/2021. Voidaankin siis todeta, että sähköautojen nousukausi on käynnissä ja omassa lähipiirissänikin on useampi vuoden sisään sähköauton hankkinut. Itse en ehtinyt ostamaan minkäänlaista autoa, kun päälle pamahti koronapandemia juuri sillä viikolla, kun töiden piti alkaa.
Tuntuu edes hassulta muistella, mutta Uudenmaan sulun takia en päässyt noutamaan työvälineitäni Lahden toimistolta. Yhdessä yössä päädyinkin tekemään 100 % etätyötä omilla välineilläni (läppäri ja puhelin) ja oma olohuoneeni muuttui työntekopaikakseni. Ei tarvinnut miettiä kulkuvälineitä, koska kotoa pääsi vain ulos kävelyille tai kauppaan. Työn tekemisen muutos tapahtui siis yhden viikon aikana, josta paluuta normaaliin ollaan tekemässä juuri kun kirjoitan tätä blogitekstiä maaliskuussa 2022. Paljon on ollut puhetta siitä, että paluuta vanhaan ei sellaisenaan ole. Suhtautuminen etätyöhön on muuttunut, ja moni haluaa tehdä sitä entistä enemmän. Itse olin onnekkaassa asemassa, koska projektin rahoitusta ei vedetty pois, mikä tarkoitti sitä, etten joutunut pandemian aikana kertaakaan lomautetuksi ja sain palkkaa kaikilta työntekokuukausilta. Ennennäkemätön tilanne teki nopeasti näkyväksi tapahtumiin liittyvien työsuhteiden epätyypillisyyden ja erityisesti mm. freelancereiden tilanteen haavoittuvaisuuden. Mutta miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan tapahtumiin tästä eteenpäin?
Olen tuottanut tapahtumia noin 20 vuotta, ja melkein joka vuosi on eteen tullut jokin uusi ilmiö, joka on pitänyt huomioida tapahtuman järjestämisessä. Mutta nuo seikat ovat olleet sellaisia ulkoisia uhkia, joihin on melko hyvin voitu valmistautua ja niitä on voitu ennakoida eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Koko tapahtumien pääpointti, yhteiset elämykset ja kohtaamiset fyysisesti samassa paikassa, on nyt suuren uhan alla. Venäjän sotatoimien vuoksi Hartwall Areenalle ja sen omistajille kohdistettiin pakotteita jo vuonna 2014, jotka siirsivät sinne buukattuja kansainvälisten artistien keikkoja. Nyt vuonna 2022 Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen myötä hallin pääsponsori irtautui sopimuksesta, ja kaupungin kartalta poistui merkittävä keikkapaikka, kun kaikki toimijat etsivät keikoille korvaavia venueita.
Toipuuko tapahtuma-ala koskaan täysin näistä vuosista vai kuoleeko ala sukupuuttoon? Ainakin ns. aivovuoto on jo tapahtunut ja paljon varsinkin teknisen puolen henkilöstöä on jo siirtynyt tapahtumista muihin töihin. Tuleeko ala olemaan houkutteleva uusille opiskelijoille, jos koko toiminnan yllä on jatkuva uhka siitä, voidaanko tapahtumia ylipäänsä toteuttaa? Opiskelijat eivät myöskään pääse harjoitteluihin kehittämään taitojaan ja rakentamaan työssä tärkeitä verkostoja, jos erilaiset sulut vielä jatkuvat.
Tästä eteenpäin tärkeässä roolissa tulevat olemaan erilaiset kulttuurin ja tapahtumien jälleenrakennusohjelmat. Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta päätti vuoden 2021 elokuussa 2,12 miljoonan euron lisäavustuksesta kulttuurialan ja tapahtumien toipumisen tukemiseen eli ns. koronasta palautumiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin korona-tukipaketin ensimmäinen avustushaku avautui helmikuussa 2022. Taiteen ja kulttuurin osalta tukipaketti on yhteensä noin 62 miljoonaa euroa, ja se sisältyy eduskunnalle annettavaan vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen. Hallituksen linjaamassa tukipaketissa on pyritty huomiomaan erityisesti alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat.
Mielestäni on todella hienoa, että tukea on toipuvalle alalle tiedossa. Toivon, että esimerkiksi työnteon erilaisten muotojen tunnistaminen huomioidaan jatkossa myös rakenteissa, eikä vain hätäapuna tarjottavissa tukimuodoissa. Tapahtumateollisuuden toimiala tuottaa normaalitilanteessa n. 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, alalla toimii 3200 yritystä ja ala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Se on valtava määrä rahaa ja ihmisiä, joiden tilanne on ollut hyvin epätoivoinen viimeiset kaksi vuotta. Mutta kuten Kulta ry:n Rosa Meriläinen luennolla 9.3. totesi, tuottaa kulttuuriala enemmän kuin valtio siihen panostaa, eli valtion 1,3 miljardin euron tuki tuottaa 14 miljardin euron tuotoksen.
Vai voisiko alalla tapahtua aaltomaisesti samanlaista kehitystä kuin sähköautojen määrässä eli vuodessa tehdään huikeita, positiivisia suunnanmuutoksia ja hyppäyksiä parempaan? Aallonpohjalla katseltaisiin tulevaa rauhallisin mielin, kun tiedetään, että uusi nousu on taas jossain vaiheessa luvassa. Mutta alalla tulevat pärjäämään vain ne merenkävijät, jotka pystyvät hyväksymään sen, että aina silloin tällöin myrskyää ja keinuttaa. Tulen itse niin helposti merisairaaksi, että taidan jatkossa jättää tapahtumahommat niille, joiden askel pysyy vakaana kannella säässä kuin säässä.
Kirjoittaja: Erika Poikolainen
Lähteet:
Ali-Yrkkö, Jyrki ja Pajarinen, Mika 2021. Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa. ETLA Raportti No 116.
Vantaan elinvoima ja vetovoimaohjelma 2019-2021. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/145756_elinvoimaohjelma_2019.pdf
Sähköautoileva motoristi blogi. Viitattu 8.3.2022. https://www.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/q2-2021-lopussa-suomessa-oli-tieliikennkayttoon-rekisteroityna-lahes-15-000-sahkokayttoista-henkiloautoa
Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan pöytäkirja 26.8.2022. Viitattu 8.3.2022. Helsingin kaupunki
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.3.2022. https://okm.fi/-/kulttuurin-vuoden-2022-korona-tukipaketin-ensimmaiset-avustukset-haettavissa
Taloustutkimus Oy. Kulttuurialan kehitys 2010- 2019 ja kulttuurialan vaikutus työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Viitattu 9.3.2022. https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/12/Kulttuurialan-kehitys-2010_2019-ja-kulttuurialan-vaikutus-tyollisyyteen-ja-julkiseen-talouteen.pdf
Tapahtumateollisuus ry – tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö. Viitattu 8.3.2022. https://www.tapahtumateollisuus.fi/
Yle.fi. Viitattu 14.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12354138
