John Connor: We’re not gonna make it, are we? People, I mean.
The Terminator: It’s in your nature to destroy yourselves.
John Connor: Yeah. Major drag, huh?
(Terminator, Judgment Day)
Herään hämärässä. Aurinko kääntää vielä kylkeä horisontin alapuolella. Kaupunki herää harmaana ja likaisena. Taivaalla pilvet roikkuvat raskaina, täynnä lunta. Kysymykset moukaroivat ajatuksiani. Kuinka voin muuttaa sen yleismaailmallisen suunnan, jolla me nyt kuljemme? Jos mitään ei tehdä, maailma, joka tunnemme ja jota niin rakastamme, lakkaa olemasta. Tulevatko lapseni näkemään lapsiensa leikkivän kirkkaan sinisen taivaan alla lempeässä kevättuulessa? Onko kaikki toivo kadotettu? Olemmeko me, kuten James Cameron kirjoitti Terminator Judgment Day- käsikirjoituksessa, rakennettu tuhoamaan toisemme ja kaiken, jota rakastamme? Onko ekonominen kasvu ainoa mittari, jolla on painoarvoa ja jonka kautta voidaan perustella muutosta? Kun keskustelemme ja debatoimme terminologiasta ja yksittäisten sanojen merkityksestä, aika valuu sormiemme lomasta ja kohta on liian myöhäistä.
Milloin lakkasimme unelmoimasta? Milloin henkilökohtaiset halumme alkoivat ohjaamaan ajatteluamme. Vai onko se silti aina ollut niin, kuten Schopenhauer uskoi, että ihmisen tahto tuottaa vain tuskaa ja kärsimystä? Unissakävelemmekö läpi elämämme ymmärtämättä tekojemme ja käyttäytymisemme merkitystä? Olemme hämärän kynnyksellä putoamassa pimeyteen. Uskon, että mitä ikinä ajattelemme, unelmoimme tai toivomme vaikuttaa valintoihimme ja tekoihimme ja muuttuvat todellisuudeksi, ja kun jokaisen yksilön ajatukset yhtyvät kollektiivisen alitajunnan virtoihin, uusi todellisuus on mahdollinen! Kulttuuri on se arvojen ja ideaalien perusta, jolle yhteiskunta uneksii unelmansa (Isar 2017,150)
Kestävä kehitys
Näillä ajatuksilla ja päättäväisenä ottaa kestävä kehitys haltuun sen kaikissa ulottuvuuksissa ja lapsen unelmalla paremmasta tulevaisuudesta, pakkasin itseeni tietoa kestävästä kehityksestä, sen periaatteista ja käytännöstä. Täysin omiin unelmiin ja idealismiin nojaten, uskoin, että jossain tuolla on tieto ja valmiit työkalut planeettamme pelastamiseksi. Olin valmistautunut ottamaan nämä valmiit ohjeet heti käytäntöön. Tutkimus tutkimukselta, raportti raportilta, selvitykseltä, artikkelilta ja luennolta valtava suru täytti minut. Olin lyöty ja murjottu, enkä tunnistanut enää edes omia ajatuksiani. Mitä enemmän opiskelin, sitä syvemmälle intellektuaaliseen keskusteluun upposin, kunnes olin todella eksyksissä tässä valtavassa suossa, jota kutsumme kestäväksi kehitykseksi. Minulta, kuten niin monelta meistä, puuttui universaali visio siitä mitä kaikkea kestävä kehitys pitää sisällään ja mitä kaikkea se voi olla! (De Beukelaer 2015,214) Tämän suuren operaation eli muutoksen sydämessä asuivat kaikki ne asenteet, käyttäytymiset ja tavat, jotka yhdessä ekologisesti vaarallisten tai jopa tuhoisien kulttuurisidonnaisten toimien kanssa ovat luoneet tämän kestämättömän suunnan. (Isar 2017,156) Maailma ja nykyhetki ovat hämmennyksen vallassa ja suuntia on niin monta. Tämä tehtävähän on mahdoton toteuttaa! Tavoitetta ei voida saavuttaa. En ollut valmis. Vai olisiko kuitenkin niin, että muutos lähtee yksilöstä eli milloin lakkasimme unelmoimasta?
Uusi tarina
Ammatissani käsikirjoittajana ja tarinankertojana olen uusien narratiivien ja tarinoiden äärellä joka päivä. Uuden tulevaisuuden luojana, kuin sillanrakentaja vanhan ja uuden välillä. Mutta tulevaisuus ei enää ole tuntematon, vaan se on jotain, joka on tavoittelemisen arvoista. Tämä päämäärä on tietoinen valinta! Minä voin olla ja olen muutoksen alku: luomassa uusia tarinoita ja uusia sankareita. Horisontti on saavutettavissa ja hiljainen kuiskaus saa äänen. Ja ehkä pelkomme lakaistaan pois uuden tulevaisuuden myötä ja pimeys vetäytyy yltämme.
Aurinko nousee ikkunani takana. Pilvet ovat aukaisseet porttinsa ja antaneet lumen laskeutua. Likaiset jalkakäytävät ja paljaat puut peittyvät pehmeään valkoiseen. Maailmasta on tullut puhdas ja hiljainen kuin lohdutuksena, hiljaisena vastauksena levottomille ajatuksilleni: Me voitamme nämä ongelmat…
…sillä oikeastaan ei ole ongelmia, on vain ratkaisuja.
Kirjoittaja: Mayreth Wolff, käsikirjoittaja, YAMK opiskelija
Lähteet
Cameron, James 1991, Terminator, Judgment Day
De Beukelaer, Christiaan & Pyykkönen, Miikka & Singh, J. P. 2015. Globalization, Culture, and Development The UNESCO Convention on Cultural Diversity, Palgrave Macmillan http://ndl.ethernet.edu.et/bitstream/123456789/66672/1/Christiaan%20De %20Beukelaer.pdf#page=214
Isar, Yudhishthir Raj 2017, Sustainable development’ and cultural policy: a contrarian view International Journal of Cultural Policy, 2017 VOL. 23, NO. 2, Routledge
Asikainen, Sari & Brites, Claudia & Plebańczyk, Katarzyna & Rogač Mijatović, Ljiljana & Soini, Katriina 2017 CULTURE IN SUSTAINABILITY Towards a Transdisciplinary Approach SoPhi University of Jyväskylä https://moodle.humak.fi/pluginfile.php/258507/mod_resource/content/0/4 %20Vandenbroek%20-%20Culture%20and%20Sustainability-kopia.pdf Schopenhauer, Arthur 2014. Die Welt als Wille und Vorstellung. Akademie Verlag GmbH, Berlin
